Lämoi

Lämoi om terav muigotamine (palamine), sen aigan nägui sädegoičend i lämuzenergijan eritand tegesoiš.

Lämoi

Tedoel'genduses lämoi om gazoiden da plazman ühtmuz, kudamb ozaidase, konz:

• mitte-ni substancii palamižmahtusenke lämbitase märitud lämudhesai;
• mäneb himine reakcii;
• korktan kingitesen joksuz kosketab substancijad palamižmahtusenke.

Süd

Lämoi om palandan processan päfaz. Ičezen lämoin lämuz rippub substancijas-poltusespäi i muigotajan painudespäi. Kaik ned koume faktorad (sättujad poltuz, muigoitai, lämuden korktuz) oma tarbhaižed lämoin zavodindan täht.

Äjad substancijad voidas olda poltusen. Palamine tegese hapanikan atmosferas paksumba kaiked, no ei ole vaiše siš, oz., hloras i ftoras mugažo. Vezi palab ftoran atmosferas vauvazruskedsinižel mujul, sen aigan vezi om poltuz, hapanik sädase palamižen rezul'tataks.

Lämoin muju

Lämoin muju rippub palajas substancijaspäi i sen puhthudespäi. Ozutesikš, hil'nik i puhtaz substancii paladas taivazmal mujul, substancii läz hil'nikata — rusttal, kopr i tohuz — ruskedpakuižel hil'muiktuzgazan äjüden tagut, vas'k — vihandal, selen — sinižel, alüminii i titan — vauktal mujul.

Istorii

Lämoin samižen mahtusen avaiduz tegihe aigaližes paleolitas völ kividen ümbriradmižespäi. Palamižprocessan kävutand sinantropoil om todestadud.

Eziauguižešti ottihe lämoid kävutamižhe savun samižen täht lendajid gavedid vaste, i vaiše sen jäl'ghe amuižed ristitud löutihe lämoin ledeks kulinarijan funkcijanke. Savukurdihe sömäd, sid' zavottihe räkištada avoinudel lämudel i paštta hiliš. Keitand om melestehtud neolitan aigan keramikastjoidenke ühtes.

Lämoihe sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed

Muštatišed

• Lämoid savuta ei olele.
• Lämoiš läheli vered, ka poltab.
• Palanu lämoid ei varaida, a upnu — vet.
• Raud ei pala lämoiš.
• Vargastai vargastab, ka seinäd jätab, a lämoi nimidä ei jäta.

Ozoitez

• Söb, söb, ei voi kül'düda. (lämoi)