Kofe om populärine jom. Tehtas sidä räkištadud da jauhtud kofepun jüvišpäi.

Čašk kofed
Kofepuiden kazvatandan päregionad sortuidme (2010):
r: robust
m: robust i arabik
a: arabik

Nimituz libub araban قهوة‎-sanaspäi [qahwa], tuli alaman kelen (koffie) i anglijan kelen (coffеe) kal't, vanhtunuded nimed oma kofii, kofei.

TehmineRedigeeri

Avaitihe kofed jomaks Jemenas 9. voz'sadal. Avar tehmine zavodihe Osmanan imperijas, jom tuli sišpäi Evropha. Sai tetabut Venämas Petr I-carin aigan.

Kazvatadas kofepud äjiš tropižiš maiš 18. voz'sadaspäi, 65 valdkundas. Mail'man tehmižen kaks' videndest om Brazilijas, toine järed kazvatai om Vjetnam.

ToižendadRedigeeri

Kofepuiden kaks' sortud oma znamoičendanke tegimišton täht vaiše: arabik i robust.

Kofe-joman organoleptižed ozutajad: mass (hibj), haju, magu.

Jodas kofed muite, no saharan i maidon ližadusenke paksumba kaiked. Udenzelandijalaine Devid Streng tegi melel segoitadud kofed (patent № 3518). Kofe kofeinata om avaitud saksalaižel Lüdvig Rozeluisal vl 1903 statjaližikš, konz kofejüviden laivjüguz putui torokha i imi merivet.

HomaičendadRedigeeri


IrdkosketusedRedigeeri


  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.