Järvenpää (mugažo suomen kelel, virktas [ˈjærʋemˌpæː]; roč.: Träskända) om Suomenman lidn valdkundan suves. Se sijadase Udenma-agjan keskuzpalan pohjoižpäivnouzmas, valdkundan 25. lidnankund eläjiden lugun mödhe.

Järvenpää (veps. i suom.)
Träskända (roč.)
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 46,804 ristitud
Pind 39,93 km²
Järvenpää (veps. i suom.) Träskända (roč.)
Pämez' Iiris Laukkanen
(kül'mku 2022—)
Telefonkod +358-
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Eländpunkt mainitase 18. voz'sadan Järvenpää-usadibaks hebonvodindfermanno, Tuusulan küläks. Vl 1862 «Hel'sinki — Hämenlidn»-raudtekeskust läbiti küläd, i saudihe Järvenpää-raudtestancijad. Vspäi 1951 oli erižeks municipalitetaks torguzlidnan oiktusidenke (suom.: kauppala), vl 1967 kändihe täudeks lidnaks (suom. kaupunki).

Järvenpää-lidn šingotase vaumitud «Fortum»-kompanijal järedal lämuzelektrokeskusel (radab pujändusil), veičiden tehmižel, logistikan keskusel i muzikistorijan turizmal.

Geografijan andmused

vajehta
 
Lidnankundan sijaduz Sures Hel'sinkiš (2011)

Lidn sijadase Tuusulanjärven (5,9 km²) pohjoižel randal.

Matkad Vantaahasai om kaks'kümne kilometrad suvhe (rahvahidenkeskeine lendimport), Hel'sinkihesai — 30 km suvhe avtotel vai raudtedme. Röunatab Tuusulan külämunicipalitetanke suves, päivlaskmas i pohjoižes. Lähembaine lidn om Kerav vides kilometras suvhe.

Voziden 2019 i 2022 andmusiden mödhe lidnan ühthine pind om 39,93 km², sidä kesken kuivma — 37,54 nellikkilometrad, sokaz ma otab 2,39 km².

Tobmuz

vajehta
 
Järvenpään lidnfartalad (2007)

Järvenpää jagase 25 nimitadud lidnrajonaks (üks'lugu suom.: kaupunginosa). Lidnan municipaline suim kogoneb 51 ezitajaspäi.

Edeližed lidnan pämehed oma Olli Naukkarinen (uhoku 2018 — 2022), Erkki Kukkonen (radoi vll 1993−2018).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnan eläjiden lugu oli 23 281 ristitud, vl 2000 — 35 915 ristitud, vl 2010 — 38 680 ristitud, vl 2020 — 44 455 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt om nügüd'. Lidn om Suren Hel'sinkin magaduzrajonaks, i sen ristitišt ližadub kaikel vodel. Znamasine tatarankel'ne sebr eläb, mečet' om olmas vspäi 1943.

Vn 2016 andmusiden mödhe suomen kel' oli mamankeleks 94,0 % täht lidnalaižišpäi, ročin kel' — 1,0 %, toižed keled — 5,0 %.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta