Sol'hein

(Oigetud lehtpolelpäi Hebonkel')
Sol'hein
Sol'hein
Änikoičijan sol'heinän ühthine nägu
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Uniheinänikoižed (Caryophyllales)
Sugukund: Grečanvuiččed (Polygonaceae)
Heim: Rumex
Erik: Sol'hein
Latinankel'ne nimi
Rúmex acetosélla L., 1753


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 20934
NCBI 61450

Sol'hein (latin.: Rumex acetosella) om äivozne kazmuz. Mülüb Grečanvuiččed-sugukundha (Polygonaceae).

Toižed nimitused dialektoiš: jurutk, kikilistud, muiktad, patrakod, hebonkel' i hebonmuigičud.

Ümbrikirjutand

vajehta

Kazvab Evropas, Keskuzazijas, Sibiridme i Afrikan pohjoižen Atlas-mägil. Invazivine rujohein AÜV:oiš, putub avaros jonikaižen plantacijoil, valičeb niid-žo arvoimižid, mi nece marj-ki. Sol'hein navedib rohlid vägitomid muiktoid mahusid (erineden Rumex acetosa-erikospäi), kazvab letkesižil nituil, kivekahil pindoil, mugomiš nepsoiš tahoiš kut jogiluht i soröun. Lycaena phlaeas-lipkaižen gaved'madoiden kandaikazmuz.

Voib olda 10..40 sm kortte. Seikh nimitase varzing:oks, se voib olda püštoiged vai kover i sarakoičese rusttahkoikš barbikš üläpalas. Severz'-se seikhid kazdas juren čokkoimespäi. Lehtesed oma 1,5..5 sm pitte, lehtesen levedusen i pidusen proporcii om läz 3 : 8. Äikerdoičese juriden paloil kebnas.

Kävutand

vajehta

Kazmused elänzoittas aigaks uzid vajehtadud ristitul landšaftoid.

Sol'heinäl ei ole sötmižarvust kabjživatišton täht. Ku lehm söb äi necidä heinäd, ka uit linneb hänel.

Ottas kävutamižhe palahtoitimeks saguden tehmižen aigan. Lehtesed oma karktad magul, no limonan lujanke hajunke, i erasti ottas niid kulinarijha ližadamha blödale magud da hajud, kut vihoštesen pala i garnir.

Kacu mugažo

vajehta

Homaičendad

vajehta