Hahk kur'g
Hahk kur'g
Hahk kur'g Bebžan rahvahaližes puištos, Pol'šanman pohjoižpäivnouzm
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Lindud (Aves)
Heimkund: Kur'genvuiččed (Grueformes)
Sugukund: Kur'gižed (Gruidae)
Heim: Kur'ged (Grus)
Erik: Hahk kur'g
Latinankel'ne nimi
Grus grus (Linnaeus, 1758)
Areal
Image
     Pezoitelendtahoiden areal      Migracijad

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 176183
NCBI 40816

Hahk kur'g (latin.: Grus grus) vai Järgeline kur'g om levitadud järed kezalind. Mülüb Kur'gižed-sugukundan Kur'ged-heimho.

Hahkan kur'gen muna

LeviganduzRedigeeri

Voib vastata erikon edestajid Evropan da Azijan territorijoil. Paneb pezad sodunuzihe maihe, voidab sidä redul da nimal kaičemha lihansöjišpäi.

Hahkan kur'gen lugumär poleneb, mectuz om kel'tud äjiš maiš.

ÜmbrikirjutandRedigeeri

Lindun korktuz sase 115 santimetrhasai, suugiden maihutuzkeskust 180..200 sm, ižač om 6 kilogrammhasai vedutte, emäč vähäižen penemb. N'ok om 20..30 sm pitte. Siniž-hahk höunhišt abutab peittas mectahondas.

Jaugad i suugiden agjad oma mustad, kaglan üläpala i pän ezipala oleldas hahkad-ki. Norel hahkal kur'gel pän i kaglan höunhed oma hahkad rusttanke agjanke. Tagajuren pal'han nahkan sija nägub rusttaks šapkuižeks.

ÄikerdoičendRedigeeri

Hahk kur'g om monogamine, par sädase edel lendandad völ pezoitelendan tahoiže. Äikerdoičendan pord oleskeleb sulakus-kezakus. Peza om metr diametral, oleleb kaks' munad munindas tobjimalaz. Haudumižaig — 28..31 päiväd, molembad kazvatajad ühtnedas haudmižhe. Poigaižed kazdas täudehe höuništhosai 65..70 päiväd.

HomaičendadRedigeeri



  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.