Cunami

Cunami (japon.: 津波 tsunami [t͡sɯnä́mí], 津 tsu «kar, laht» + 波 nami «(meri)laineh») om pit'kad lainhed, sündudas vägevas painudespäi valdmeren vai toižen vezišton veden kaikhe mülühü.

Ald vitkostub da ližadab korktust lähenemižes kuivmannoks

Korktad lainhed todas murendusid sauvusile da maižandusele, kuctas hätkid sur'vezid, ristitud satatadas, upehtudas da uptas, vai lainhen üläh tob heid edahan merhe.

Londuseližen nägusen alištujan enambusen süd oma manalaižed manrehkaidused (85 %), pautken longoitesed (7 %), manalaižen lämoimägen lavanheitand (5 %). Meripohjan tarhan terav sirduz (libund vai lanktend) tegese manalaižen manrehkaidusen aigan. Cunamid tegesoiš miččen taht manrehkaidusen aigan, no sadas znamasišt väged vaiše lujan manrehkaidusen tagut, seičeme da sen enamba magnitudanke. Severz'-se lainhid levitasoiš manrehkaidusen jäl'ghe, kaikutte läz časus, i piidab lähtta edahamb kül'bendrandaspäi ülüdele (kukhale, äižiruižen pertin katusele), dai varastada kaikid lainhid sil, ei sa ni kerata midä-ni, ni kacelta kaloid pall'astadud meripohjal. Nell' cunamid videspäi sündudas Tünen valdmeren randoidenno.

Ispanine Hose de Akosta-geograf da istorik ümbrikirjuti nägust tedoližikš ezmäižen kerdan Limas (Peru) vl 1586, konz cunami 25 metrad kortte tuli kuivmale vägevan manrehkaidusen jäl'ghe i katoi territorijad kümnehe kilometrhasai randaspäi. Kaikiš suremb cunami ristituiden žertvoiden lugun mödhe tegihe vn 2004 26. tal'vkud, se sündui 07:58 sijaližen aigan mödhe Indonezijan lodehes lujan manrehkaidusen jäl'ghe 9,1..9,3 magnitudanke, pölištuiba 225..300 tuhad ristituid (Indonezii 180 tuh., Šrilank 31..39 tuh., Tailand enamba vit tuhad da tž.).

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.