Šen'jan

(Oigetud lehtpolelpäi Šen'jän)


Šen'jan (kit.: 瀋陽 / 沈阳 [ʂə̀n.jǎŋ], pin'jin': Shěnyáng, man'čžuraks: Mukden) om järed lidn da lidnümbrik Kitain pohjoižpäivnouzmas. Se om Läonin-agjan administrativine keskuz i kaikiš suremb lidn eläjiden lugun mödhe.

Šen'jan
瀋陽 / 沈阳
(Shěnyáng)
Valdkund Kitai
Eläjiden lugu (2020) 9,070,093 ristitud
Pind 12,859,89 km²
Šen'jan 瀋陽 / 沈阳 (Shěnyáng)
Telefonkod +86-(0)24
Aigvö UTC+8

Istorii

vajehta

Vl 1625 Nurhaci sirdi sihe ičeze pälidnad, i lidnan kitajine nimi oli vajehtadud «Šenczin:aks» (kit. 盛京), man'čžuran nimi oli «Mukden». Vl 1900 Venäman imperijan sodaväged otiba lidnad torata kitain vasthalibundan aigan kaičemha sidä marodöroišpäi. Vn 1905 uhokus lidn oli anastadud Japonijal i oli sen tobmuden al.

Šen'jan šingotase mašinansauvomižel (tegimištol'ne mašiništ), mujumetallurgijan tegimil (hahktinan i vas'ken ümbriradmine), himijan edheotandoil i stoköltegimištol, elektrolikutimiden i likkuimiden pästandal.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase agjan pohjoižes, Hun'he-jogen randoil, 55 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad agjan kahthe surtte Dalän'-lidnhasai om 355 km suvhe-suvipäivlaskmha orhal vai 380 km avtotedme. Matkad Pekin-pälidnhasai om 627 km päivlaskmha-suvipäivlaskmha orhal vai 687 km avtoteidme.

Klimat om ven kontinentaline mussonine, pil'vekaz päiči semendkus. Voden keskmäine lämuz om +8,6 C°, kezakun-elokun +22,3..+24,9 C°, tal'vkun-uhokun −6,3..−11,4 C°. Ekstremumad oma −33,1 C° (viluku) i +39,3 C° (kezaku). Paneb sadegid 687 mm vodes, enamba heinkus-elokus (167 mm kus), vähemba tal'vkus-uhokus (6..12 mm kus). Paneb lunt 25 päiväd tal'ves. Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 49..57 % röunoiš uhokus-semendkus, 72..79 % heinkus-sügüz'kus, 63..67 % toižiš kuiš.

Tobmuz

vajehta
 
Šen'janan lidnümbrikon palad (2010)

Šen'janan lidnümbrik jagase koumetoštkümneks nimitadud ühtnikaks: kümne lidnrajonad, üks' lidnmakund i kaks' külämakundad.

Eläjad

vajehta

Vn 2020 Kitain rahvahanlugemižen mödhe lidnümbrikon eläjiden lugu oli 9 070 093 ristitud.

Transport

vajehta

Avtobusad, tramvai (vspäi 1924, vll 1974−2013 ei olend rados), metropoliten i taksid oma kundaližeks transportaks lidnas. Metro radab vspäi 2010 (vspäi 2023 om viž jonod 127 stancijanke, 164,8 km raudted). Kaks' rengazavtoted oma saudud, völ koume oma projektan pordhal.

Šen'jan om Kitain pohjoižpaivnouzman kaikiš znamasižembaks raudtesol'meks (kahesa čuradust). Kaks' päraudtestancijad ratas. Kiruhraudte ühtenzoitab Harbin-lidnanke pohjoižes i Daläninke suves vspäi 2013.

Rahvahidenkeskeine Taosän' -lendimport (SHE).

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta