Ö (aig)

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Ö om aigan keskust, mäneb jäl'ges ehtad da homendesen edes. Kaidas el'genduses (Man täht), ö om aigkeskust, konz Päiväine om alemba taivhanröunan linijad. Ö tuleb jäl'ges tikahtust.

Ö Gatčinan ümbrištos, Leningradan agj, Venäma

Vauged ö Piteriš, Kunstkameran sires

Ku öl Päiväine om taivhanröunan südäimes, ka kuctas necidä aigpordod vauktaks öks. Voib kacelta sidä nägust kezaaigan Man pohjoižes (sidä kesken agjoiš, kus Vepsänma sijadase). Polärine ö tuleb tal'vaigan, mugoman ön hätkeližuz om ühtes päivesespäi polärižel pirdal pol'vodehesai nabal.

Evropan amuine ristitišt lugi aigad öiden verdal, ei ole päividen.

Järgeližes el'genduses ö om kaik aig, konz päiväižen diskan röun om alemba nägujad taivhanröunad, sidä kesken hämär. Astronomine ö tuleb astronomižen hämäran jäl'ghe i zavodiše päiväižen keskusen todesižen taivhanröunan alle laskendanke alemba mi 18°.

Öihe sidodud vepsän muštatišed

• Hüvä vest' öhuden völ magadab, a huba pigai tuleb.
• Pit'kad päiväd radmata, pit'kad öd magadamata.

Kacu mugažo

• Päivesen aig
• Päivnouzmaig, tikahtuz
• Öine foto

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.