Zerkol

Zerkol (zirkul) om siled pind (se om stökol tobjimalaz), kudambas vauktuz vai toine sädegoičend kuvastub.

Eziauguižešti kävutihe zerklod kacmaha ristitun irdnägud, i äjan möhemba otaškanzihe ladimiden täht. Sen tagut mel' om levitadud, miše zerkol om toižhe mail'mha sidodud, i sen kuvaduz om min-se toižen kuvahaine.

Istorii

Ezmäižed pened zerklod oma löutud bronzaigaspäi, ned oma tinasižed, kuldaspäi i platinaspäi.

Zerklon nügüd'aigaine istorii zavodiše vl 1240, konz saihe mahtust Evropas puhuda mülüid stöklaspäi. Vl 1279 italine Džon Pekam-manah-franciskalaine ümbrikirjuti mahtust stöklan krepindas hoikal šoidul tinaspäi. Lapak stökolzerkol om olmas 16. voz'sadaspäi, kävutaškanzihe artutin ühthesuladusid (amal'gamad). Ezmäine zerkloidentegim radaškanzi Francijas vl 1665, sil-žo aigal valataškanzihe stöklad puhundan processan sijas, i zerklod kändihe odvemb. Vl 1835 saksalaine Justus fon Libih-himik kävuti hobedad zerklon tehmižes ezmäižen kerdan i sai sel'ktembid kuvahaižid, mugomid mö tedam tämbäi.

Kävutand

Nügüd'aigan kävutadas surid zerkloid avaros laukan i pertin südäimen dizainan täht, sädamha enamban avaruden illüzijad peniš honusiš. Mugoi vero sündui Francijan elokahiš pertiš keskaigan völ.

Zerkol mülüb optižihe ladimihe (teleskopad, lazerad, pidatimed, objektivad, periskopad), niiden kesken koditehnikha. Erasiden sambnuziden televizoroiden pind om zerkol. Paraboline zerkol om reflektoran pala. Specialine penenii zerkol om likkuimen tarbhaine pala. Nügüd'aigan videokamerad ahtištadas zerkloid erasiš-se sferoiš.

Voib lugeta iregid vaiše ühtes polespäi stöklid üks'pol'žeks zerkloks, kävutadas optižiš ladimiš i specialižiden honusiden pihoikš.

Kacu mugažo

Eisoptrofobii — zirkloiden fobii

Homaičendad

Zerkol Vikiaitas