Tipine zerkol.

Zerkol (zirkul) om siled pind (tobjimalaz nece om stökol), kudambas kuvastub vauktuz vai toine sädegoičend.

Eziauguižešti kävutihe zerklod kacmaha ristitun irdnägud, i äjan möhemba otaškanzihe ladimiden täht. Necen tagut mel' om olmas, miše zerkol om sidodud toižhe mail'mha, i sen kuvaduz om min-se toižen kuvahaine.

Ezmäižed pened zerklod oma löutud bronzaigaspäi, ned oma tinasižed, kuldaspäi i platinaspäi.

Zerklon nügüd'aigaine istorii zavodiše vl 1240, konz saihe mahtust Evropas puhuda mülüid stöklaspäi. Vl 1279 italine Džon Pekam-manah-franciskalaine ümbrikirjuti mahtust stöklan krepindas hoikal šoidul tinaspäi. Ezmäine zerkloidentegim radaškanzi Francijas vl 1665, sil-žo aigal valataškanzihe stöklad puhundan processan sijas, i zerklod kändihe odvemb. Vl 1835 saksalaine Justus fon Libih-himik kävuti hobedad zerklon tehmižes ezmäižen kerdan i sai sel'ktembid kuvahaižid, mugomid mö tedam tämbäi.

Kacu mugažoRedaktiruida

HomaičendadRedaktiruida



  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.