Zerkol (zirkul) om siled pind (tobjimalaz nece om stökol), kudambas kuvastub vauktuz vai toine sädegoičend.

Tipine zerkol

Eziauguižešti kävutihe zerklod kacmaha ristitun irdnägud, i äjan möhemba otaškanzihe ladimiden täht. Necen tagut mel' om olmas, miše zerkol om sidodud toižhe mail'mha, i sen kuvaduz om min-se toižen kuvahaine.

IstoriiRedigeeri

Ezmäižed pened zerklod oma löutud bronzaigaspäi, ned oma tinasižed, kuldaspäi i platinaspäi.

Zerklon nügüd'aigaine istorii zavodiše vl 1240, konz saihe mahtust Evropas puhuda mülüid stöklaspäi. Vl 1279 italine Džon Pekam-manah-franciskalaine ümbrikirjuti mahtust stöklan krepindas hoikal šoidul tinaspäi. Lapak stökolzerkol om olmas 16. voz'sadaspäi. Ezmäine zerkloidentegim radaškanzi Francijas vl 1665, sil-žo aigal valataškanzihe stöklad puhundan processan sijas, i zerklod kändihe odvemb. Vl 1835 saksalaine Justus fon Libih-himik kävuti hobedad zerklon tehmižes ezmäižen kerdan i sai sel'ktembid kuvahaižid, mugomid mö tedam tämbäi.

KävutandRedigeeri

Nügüd'aigan kävutadas surid zerkloid avaros laukan i pertin südäimen dizainan täht, sädamha enamban avaruden illüzijad peniš honusiš. Mugoi vero sündui Francijan elokahiš pertiš keskaigan völ.

Zerkol mülüb optižihe ladimihe, sidä kesken koditehnikha. Erasiden sauptud televizoroiden pind om zerkol. Paraboline zerkol om reflektoran pala. Specialine penenii zerkol om likkuimen tarbhaine pala.

Kacu mugažoRedigeeri

HomaičendadRedigeeri



  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.