Avaita pämenü

Tot'man rajon (ven.: Тотемский район) om rajon Vologdan agjas.

Tot'man rajon
Тотемский район
Znam
Coat of Arms of Totma (Vologda oblast).png
Flag
Flag of Totma (Vologda oblast).png
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Tot'm
Eläjiden lugu (2015) 23 083 ristitud
Pind 8 393,44 km²
Tot'man rajon Тотемский район

Administrativine keskuz om Tot'm-lidn. Rajonan ristitišton pol' eläb siš da läz sidä.

Südäiolend

IstoriiRedaktiruida

Rajonan aluz om pandud vl 1929 heinkun 15. päiväl Pohjoižen randan Vologdan ümbrikho. Vl 1930 heinkun 30. päiväl heitihe ümbrikod, i vhesai 1936 rajon mülüi Pohjoižhe randha kuti administrativine ühtnik, sid' vozil 1936-1937 — Pohjoižhe agjaha. Vs 1937 sügüz'kun 23. päiväspäi mülüb Vologdan agjaha. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 2006.

Geografijan andmusedRedaktiruida

Tot'man rajon om Vologdan agjan päivnouzmaine taho. Pind — 8 393 nellikkilometrad (koumanz' surtte agjas). Mecad ottas territorijan ühesa kümnendest (7361 km²), se om kaikiš suremb mülü agjas. Koivikod da kavag'mec oma enambuses. Soiden pind om 7%.

Om röunoid 8 Venäman rajonanke:

Znamasižed joged oma Suhon sen Carev- (hura) da Tolšm- (oiged) ližajogidenke. Jogiden tobj pala mülüb Pohjoižen Dvinan (Jävaldmeren) basseinha, pen' pala suves — Volgan (Kaspijan meren) basseinha. Kaik om kuz' järved rajonas.

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (letked, saved, gravii), keitandsol, mec, reskvezi.

Vs 2015 kezakun 1. päiväspäi rajonan territorii alajagase 7 municipaližhe ühtnikha: 1 lidnkundha da 6 küläkundha.

TobmuzRedaktiruida

Vs 2012 keväz'kun 14. päiväspäi Sergei Selänin om valitud i radab rajonan da sen administracijan pämehen. Kaks' rajonan varapämest oma hänele abhu. Viž ohjandust, kaks' komitetad, 11 palakundad da 5 laudkundad alištudas rajonan administracijale.

Käskusenandai tombuz om Municipaline Suim (ven. Муниципальное собрание) 18 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks. Järgvaličendad sihe oliba vl 2012 keväz'kun 4. päiväl. Valentin Novosölov radab sen ezimehen vl 2015.

EläjadRedaktiruida

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 23 315 ristitud.

Kaik om 226 eländpunktad rajonas, sidä kesken 1 lidn, 16 žilod, 207 küläd da 2 futorad.

Toižed sured eländpunktad oma Jubileinii-žilo (1,6 tuh. rist. vl 2002) da Sovetskii-žilo (1,4 tuh. rist. vl 2002).

IžanduzRedaktiruida

Rajonan ižandusen päsarakod oma jogi- da tor'vikveimtransport, turizm[1], maižanduz da sömtegimišt, mecan varhapanend da ümbriradmine (pilindmaterialad, strubad).

HomaičendadRedaktiruida

IrdkosketusedRedaktiruida