Oksitanan kel'

Oksitanan kel' (ičeze nimitused: occitan, óucitan, virktas [u(t)siˈtaⁿ, u(t)siˈtɔ, ukʃiˈtɔ], mugažo lenga d'òc [ˈleŋɡɔ ˈðɔ(k)]; franc.: occitan, langue d’oc) om üks' oksitano-romanižiš, indoevropižiš kelišpäi. Sil pagištas Francijan suves (istorine Oksitanii-agj), Italijan lodehes, Ispanijan pohjoižpäivnouzmas i Monakos.

Status i kelenkandajad

Kel' om regionaliženke oficialiženke statusanke Ispanijas (sen Katalonijan pohjoižes aranan kel'-nimenke) i Italijas (penen rahvahan kel'). Opetas kel't Francijan školoiš kut rahvahanvähembusen kel't.

Pagižijoiden lugu mamankeleks om 800 tuhad ristituid (2007), Francijas tobjimalaz, kaik kaks' millionad ristituid kävutadas kel't muupäiväližes elos. Heiden toine kel' om francijan kel' päpaloin.

Ümbrikirjutand

Kirjankel' om tetab 10. voz'sadaspäi i oli levitadud, konz Francijan suvi oli ripmatomudenke. Oksitanan kirjankelen variant om sätud paginoiden avarombal alusel 19. voz'sadan lopus.

Ühtenzoittas paginoid kahteks vai koumeks gruppaks: pohjoine (koume paginad), suvine (vai keskoksitanan, kaks' paginad), gaskonin pagin (erased lugetas sidä toižeks keleks).

Oksitanan kirjkel' om latinan kirjamišton pohjal. Kirjamišt kogoneb 23 kirjamespäi, niiden ližaks K-, W- i Y-kirjamed oma velgsanoiš vaiše. Erazvuiččed diakritižed znamad ližadudas kirjamihe francijan kelen kartte. Lähembaine heimkel' om katalanan kel'. Francijan kelen erineden, oksitanan keles läz ei ole sauptud kehkranzoittud vokalid, i substantivoiden sugu erigoičese kirjutamižes: mužiksugu znamoičese -e vai noläižel lopindal, naižsugun lopind om -a. Verboiden fleksii om šingotadud.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.