Merikukoi

Valdkund:	Živatad
Tip:	Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass:	Lindud (Aves)
Heimkund:	Charadriiformes
Sugukund:	Charadriidae
Heim:	Merikukoid (Vanellus)
Erik:	Merikukoi

Latinankel'ne nimi

Vanellus vanellus (Linnaeus, 1758)

Areal

Pezoitelendan tahod Läbivozne areal Tal'vdund

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 176481

NCBI 100859

Merikukoi (latin.: Vanellus vanellus) om Evrazijan venon vönen i Pohjoižafrikan kezalind, mülüb Charadriidae-sugukundha.

Leviganduz

Lind om levitadud Evropadme järghižikš suvhe polärižes pirdaspäi, kezalindud tal'vdudas Keskmeren regionas. Azijas merikukoi pezoitelese venon vönen tahoidme, tal'vdub Anatolijan pol'sarel, Iranas, Indijan pohjoižes, Kitaiš i Japonijan suves.

Kezalindud valitas elänzoitamha kattud harvoil penzhil luhtoid i nepsoid nituid, heinäkahid soid.

Ümbrikirjutand

Höunhišt om must da vauged tobjimalaz. N'ok om must, sil'm om muzaburan mujun, nell'sor'mižiden käpšuiden muju om babarman polhe. Suugad kehkralaz 21..23 sm pitte, niiden maihutuzkeskust — 67..87 sm. Täuz'igäine hibj om 28..33 sm pitte, 128..330 g vedutte.

Lind tuleb leten tehta pezad kezapaikoiden aigan völ (uhokun lop — keväz'ku), teravan vilugoitusen aigan sirdase suvhe. Ei varaida ristitun olendad. Pezoitelese man kopuižes. Emäč munib koume..nell' munad pezha, hauttas ižačunke ühtes. Merikukoin poigaižed mahttas mända peitho hüvin.

Lendab čomin, ižačud bobuštudas emäčuid il'mvändoil edel äikerdoičendan processad. Emäčun harjut om lühüdamb, höunhišton metalline hoštuz om vällemb mi ižačun. Sötlese bumbakoil i niiden gaved'madoil tobjimalaz, da toižil sel'rodatomil.

Homaičendad

Merikukoi Vikiaitas