Lohi
Lohi
Lohi
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Pal'csuugaižed kalad (Actinopterygii)
Heimkund: Lohenvuiččed (Salmoniformes)
Sugukund: Lohižed (Salmonidae)
Heim: Lohed (Salmo)
Erik: Lohi
Latinankel'ne nimi
Salmo salar (Linnaeus, 1758)
Areal
Image


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 161996
NCBI 8030
Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Lohi (Lohj) vai Atlantine lohi (latin.: Salmo salar) om kaloiden erik. Kaks' toižendad: eläb meres, no kudob jogiš, i eläi reskvedes. Mülütadas erikod Lohižed-sugukundan Lohed-heimho.

Levigandmižavaruz

vajehta

Kalan meritoižend putub Atlantižen valdmeren pohjoižes i Jävaldmeren päivlaskmaižes palas. Merilohj söb täuzin i ujub kudoda langenijoihe valdmerhe jogihe, sötketa sen aigan. Kudondan sijad oma jogen ülä- i keskjoksmuses kos'kekahil keskustoil läz randad. Lohen möukule veden lämuz läz 0..+3 C° om tarbhaine šingotesen täht. Merilohen söte om nened joukuiden kalad: kil'k, salag, sel'd', räpus.

Reskveden toižend om levitadud Kolan pol'saren, Karjalan (sidä kesken Änine i Ladog), Suomenman, Ročinman i Norvegijan järviš. Vl 2016 Venäman ohjastuz tariči mülüda reskveden lohed Rusttaha kirjha.

Lohi om kalankazvatusen objekt. Vn 2015 kül'mkus ezmäine modificiruidud genetižikš AquAdvantage salmon-form om registriruidud AÜV:oiden Tervhudenkaičendan ministrusen FDA-agentusel kut kožui möndan täht.

Ümbrikirjutand

vajehta

Voib kazda pol'toštmetrine da olda 43 kilogrammad jügutte da eläda 13-voččehe igähäsai[1].

Kävutand

vajehta

Atlantine lohi om heimon kaikiš arvokahambiš erikoišpäi kalanpüdole. Lohen veresed liha i möuk oma valitud sömprodukt.

Homaičendad

vajehta
  1. Atlantine lohj andmusiden FishBase.org-bazas. (angl.)
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.