Kiparis

Heimon tipižen Cupressus sempervirens-erikon lehtesed da käbud

Valdkund:	Kazmused
Üläpalakund:	Avoinsemnižed (Gymnospermae)
Palakund:	Kavag'kazmused (Pinophyta)
Klass:	Kavag'kazmused (Pinopsida)
Kund:	Pedaižed (kund) (Pinales)
Sugukund:	Kiparisaižed (Cupressaceae)
Heim:	Kiparis

Latinankel'ne nimi

Cupréssus L. (1753)

Erikod

kc. tekstas

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 183455

NCBI 13468

Kiparis (latin.: Cupressus) om Kiparisaižed-sugukundan heim. Mülütab igähižvihandoid puid i penzhid. Tetas 14..25 erikod heimos, niiden enambuz om pen' izoliruidud.

Heimon kazmused oma levitadud Pohjoižen mapoliškon subtropižes i tropižes vöiš: Keskmeren randad, Sahar, Kavkazantaguine, Gimalajad, Kitain suvi, AÜV i Meksik.

Kron om piramidanvuitte vai leved. Käbud oleskeldas mužiksugun i naižsugun, küpsnedas kahtel vodel.

Kiparisiden pumaterial om pehmed da kebn (päiči Cupressus arizonica-erikos), fungicidanke i insekticidanke. Ottas kävutamižhe sauvondas, laivansauvomižes, tehmaha meblid, henoid tegesid, sidä kesken jumalanpertin kaluid.

Valitud erikod

Cupressus arizonica — Arizonine kiparis. Seižui pu 21 metrhasai kortte, eläb läbi pakaižiš −20..−25 C°
Cupressus cashmeriana — Kašmiran kiparis
Cupressus lusitanica — Luzitanine kiparis. Pu 30..40 metrhasai kortte, kron om leved, ei navedi vilud, kuivad il'mad i mahust
Cupressus macrocarpa — Järedploduine kiparis. Voib kazvatada honuzkazmuseks
Cupressus sempervirens — Igähižvihand kiparis, heimon tipine erik. Kuivaiganvastaine pu 30 metrhasai kortte, voib eläda kaks' tuhad vozid
Cupressus vietnamensis — Vjetnaman kiparis

Homaičendad

Kiparis Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.