Hohol'
| Hohol' | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Hohol' | ||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Mallotus villosus (Müller, 1776) | ||||||||||||||
|
Hohol' (latin.: Mallotus villosus) om merikala, mülüb Korehenvuiččed-sugukundha (latin.: Osmeridae).
Leviganduz
vajehtaPutub meres läz Pohjošt polärišt pirdad — Jävaldmeren eläbas zonas, Atlantižen i Tünen valdmeriden pohjoižiš viluveziš. Kudondaigan kova tullei voib tactä hoholid mererandale i katta sen äjid kilometrid Venäman Edahaižen Päivnouzman suves. Kala sase Korejhasai i AÜV:oiden pohjoižpäivnouzmhasai arealan suves.
Tuleb randoile i jogiden estuarijoihe vaiše kudondaigan, se oleleb kerdan vai kaks' kerdad elos. Hohol' mäneb kudondale jogensuihe sur'kuluil joukuil, kevädel-sügüzel sijidme. Äi hoholid pölištub kudondaigan.
Ümbrikirjutand
vajehtaKala kazvab vaiše meros. Hibjan piduz 25 santimetrhasai, veduz 52 grammhasai, elon igä om kümnehe vodhesai. Suguküpsnend oleskeleb kaks'-koumevoččes igäs, ižačud vodes möhemba, mi emäčud. Hoholin somuz da hambaz om hen. Sel'g om olivanpun da vihandan mujun polhe, kül'ged i pök oma hobedakahad. Möukun palaine om pakuižvauvaz hen, 0,5..1,2 mm diametral. Vizud lähttas kahesandel päiväl vedhe +12 C° lämudenke i 55-ndel päiväl veden lämudel 0 C°. Hohol' sötlese planktonan rakanvuiččil živatoil.
Ižačun kül'giš somusen palaižiden rived oma olmas karvusen pojavan krepindanke.
Kävutand
vajehtaPütas kalad kudondaigan jäl'ghe. Mail'man vozne saliž sase 1 mln tonnoihesai, ületi 2 mln tonnoid vll 1975−1985. Ottas dietižeks söndtavaraks: äi vitaminoid i mikroelementoid (sidä kesken jod), kebnad sömänsulatusele vauktušed (massan 23 procenthasai), poleneb holesterinad olendad veres, vähemb kalorijoid lihan rindataden.
Pidab räkištada kalad hüvin edel söndad, i paremba keitta hoholid, sikš miše voib olda äi madoid-parazitoid hözötadud-savukurdüd kalas.
Homaičendad
vajehta
| Hohol' Vikiaitas |