Vitebsk

Vitebsk (vaug.: Вiцебск, ven.: Витебск) om lidn Vaugedvenäman pohjoižpäivnouzmas, Vitebskan agjan da Vitebskan rajonan adminisrativine keskuz. Se om Vaugedvenäman toine kaikiš amuižemb lidn Polockan jäl'ghe i nellänz' ristituiden lugun mödhe.

Vitebsk
Вiцебск (vaug.)
Витебск (ven.)

Lidnanznam	Flag
Valdkund	Vaugedvenäma
Eläjiden lugu (2018)	377,932 ristitud
Pind	124,54 km²
Pämez'	Viktor Nikolaikin (sulaku 2009—)
Telefonkod	+375−212
Aigvö	UTC+3

Istorii

Eländpunktan aluz om pandud vl 974, mainitase ezmäižen kerdan vl 1021 kuti Vidbesk-lidn. Vozil 1101−1320 oli ühtennimižen ruhtinazkundan keskuseks, vll 1508−1793 — Vitebskan sodaveikundan keskuz Sures Litvanman ruhtinazkundas. Vspäi 1772 oli mülünu Venäman imperijha.

Geografijan andmused

Lidn oti ičeze nimen Vit'b-jogespäi, kudamban suhu lidnan aluz om pandud. Sijadase agjan päivnouzmaižes palas Päivlaskmaine Dvin-jogen (vaug.: Заходняя Дзвіна) kukhikahil randoil, 125..204 m korktusil valdmeren pindan päl.

Klimat om ven kontinentaline.

Ristitišt

Vitebskan administrativine jagand

Vl 2012 eläjiden lugu oli 367,7 tuh. ristituid.

Pord	1785	1808	1825	1860	1897	1920	1926	1939	1944
Tuhad rist.	10	10,5	16,9	29,5	65,9	82,5	98,8	167,3	104,8
Pord	1955	1959	1970	1979	1986	1989	1998	2008	2009
Tuhad rist.	129,8	148,3	230,8	300,8	346,5	350	358,4	348,9	347,5

Administrativiž-territorialine jagand

Vitebsk jagase koumeks rajonaks: Raudten, Oktäbrin i Pervomaiskii.

Raudten rajon sijadase lidnan päivlaskmaižes palas Päivlaskmaižen Dvinan oiktal randal. Rajonan territorijal keskendab lidnan tegimišton znamasine pala: ratas 25 tegimištedheotandad, 34 kohendusen da sauvondan organizacijad, kommunaližen ižandusen kompanijad, 20 transport- i sidoorganizacijad, päraudtestancii da avtobusvagzal.

Oktäbrin rajon om lidnan istorijan, kul'turan da tegimišton keskuz. Territorii otab pindan enamba mi 3500 ha. Sijadase lidnan pohjoižpäivnouzmas. Rajonan eländmassivad ühtištoittas nell' prospektad i enamb 298 irdad da kujod, kudambiden piduz om enamb 300 km. Vn 1999 rahvahanlugemižen mödhe 129 137 ristitud elädas rajonas.

Pervomaiskii rajon kogoneb kahtes sures palaspäi, kudambad sijadasoiš Päivlaskmaižen Dvinan i Lučosan randoidme lidnan suvipalas. Se om Vitebskan kaikiš tobjemb rajon. Ristitišt om läz 180 tuhad ristituid. Om tehtud vl 1940 heinkun 19. päiväl.

Mel'hetartuižed faktad

• Vl 1812 heinkun 28. päiväl olnu anastadud Vitebskas Napoleon päti tactä kampanii, miše antta lebu ičeze armijale i järgeta azjad Pal'šanmas. No hänele tehtihe vajehtada planad i jatkta mänend Moskvaha Venäman imperijan armijoiden ühtištoitusen Smolenskas elokun 3-nden päivän tagut.
• Vn 1820 semendkus i vn 1824 elokus A.S. Puškin ajeli Vitebskan kal't küksushe Odessaha i tagaze. Vitebskas om Puškinan mustpacaz (skul'ptor — I. Kazak, arhitektor — V. Jagodnickii), kudamb sijadase hänen nimen irdal.
• Vl 1828 N. Gogol' olehti Vitebskas.
• Vl 1866 oli avaitud ezmäine naižiden gimnazii, i vl 1874 oli tehtud lekariden tedosebr.
• Vozil 1892−1900 Il'ja Repin-pirdai eli läz Vitebskad.
• Vl 1887 Mark Šagal-pirdai oli sündnu Vitebskaha. Lidnan mel'kuva putub hänen kuvil ani paksus. Mainitesed laps'aigan lidnan polhe oliba hengaiteseks pirdajan täht.
• Vn 1895 heinkus ezmäine naine-parašütist O.M. Drevnickaja tegi Vitebskas ičeze ezmäižen hüpähtusen.
• Vl 1927 V.V. Majakovskii еzini runoid lugemas lidnalaižes teatras.
• Vhesai 2010 «Vaugedvenäman kul'turpälidn»-arvnimi oli Vitebskal.

Galerei

• 
  Agjan kodirandantedištandmuzei
  (enzne ratuš)
• 
  Kezaline amfiteatr
• 
  Mark Šagalan čomamahton keskuz
• 
  Leninan ird

Irdkosketused

• Lidnan ohjastusen sait (vitebsk.gov.by). (ven.) (vaug.) (angl.)