Viluänik

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund:	Vesnuhheinänikoižed (Ranunculales)
Sugukund:	Vesnuhheinižed (Ranunculaceae)
Heim:	Tulleihein (Loptuhhein) (Anemone)
Erik:	Viluänik

Latinankel'ne nimi

Anemóne ranunculoídes L., 1753

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 181878

NCBI 168005

Viluänik (latin.: Anemone ranunculoides) om äivoččiden heinäsižiden kazmusiden erik Tulleihein-heimospäi. Mülüb Vesnuhheinižed-sugukundha.

Leviganduz

Erik om levitadud Evrazijas: Sibirin suvi, Venäman evropine pala, Keskuzevrop, Anatolijan pol'sar'. Om introduciruidud Britanižihe sarihe.

Viluänik kazvab levedlehtesižiš mecoiš nenidenke puidenke: lehmuz, tamm, bukpu, grab. Ned mecad oma segoitadud kuzenke erasti.

Ümbrikirjutand

Jurišt om ujelii pit'k, kazvab pindanno. Kazmuz oleleb 30 santimetrhasai kortte. Üks'-kaks' lehtest libudas jurespäi pit'kal vardel, änik kazvab vardel mugažo ülähäks lehtesespäi.

Änikod oma pakuiž-kuldataban mujun, koume santimetrhasai surtte, viž äniklehtest. Üks'jäine änik vardel, 2..5 vart ühtel kazmusel. Änikoičeb 15..20 päiväd sulakus — semendkus. Plod sädase heinkus, kogoneb lehtesenvuiččiš paloišpäi. Äikerdoičese vegetativižikš tobjimalaz.

Kävutand

Kazvatadas viluänikoid dekorativižeks kazmuseks klumbil. Andab mezjäižile aigališt heid'omad i nektarad.

Kacu mugažo

Viluhein

Homaičendad

Viluänik Vikiaitas