Viluänik
| Viluänik | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Viluänik Avstrijas | ||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Anemóne ranunculoídes L., 1753 | ||||||||||||||
|
Viluänik (latin.: Anemone ranunculoides) om äivoččiden heinäsižiden kazmusiden erik Tulleihein-heimospäi. Mülüb Vesnuhheinižed-sugukundha.
Leviganduz vajehta
Erik om levitadud Evrazijas: Sibirin suvi, Venäman evropine pala, Keskuzevrop, Anatolijan pol'sar'. Om introduciruidud Britanižihe sarihe.
Viluänik kazvab levedlehtesižiš mecoiš nenidenke puidenke: lehmuz, tamm, bukpu, grab. Ned mecad oma segoitadud kuzenke erasti.
Ümbrikirjutand vajehta
Jurišt om ujelii pit'k, kazvab pindanno. Kazmuz oleleb 30 santimetrhasai kortte. Üks'-kaks' lehtest libudas jurespäi pit'kal vardel, änik kazvab vardel mugažo ülähäks lehtesespäi.
Änikod oma pakuiž-kuldataban mujun, koume santimetrhasai surtte, viž äniklehtest. Üks'jäine änik vardel, 2..5 vart ühtel kazmusel. Änikoičeb 15..20 päiväd sulakus — semendkus. Plod sädase heinkus, kogoneb lehtesenvuiččiš paloišpäi. Äikerdoičese vegetativižikš tobjimalaz.
Kävutand vajehta
Kazvatadas viluänikoid dekorativižeks kazmuseks klumbil. Andab mezjäižile aigališt heid'omad i nektarad.
Kacu mugažo vajehta
Homaičendad vajehta
| Viluänik Vikiaitas |