Tähtaz

Tähtaz om taivhaline hibj, kudambas kaiken mändas sintezan reakcijad (termonuklearižed reakcijad). Päiväine om spektraližen G-klassan tipine tähtaz.

Tähthad oma massivižed paštajad gazižed (plazmaližed) šurud. Ned sündusoiš gaziž-pölüsižes ümbrištospäi — vezinikaspäi da gelijaspäi. Südäilämuz tähthiš — millionad K (kel'vinoid), pindan lämuz — tuhad K (kel'vinoid).

Kaikiš lähižemb tähtaz (päiči Päiväišt) om Centavran proksima. Keskmäine matk Maspäi Centavran proksimhasai om läz 39 trillionad kilometrid vai 4,2 vauktusenvot. Ristit voib nähta pal'hal sil'mäl taivhal 6000 tähthid. Enamba 200 milliardad tähthid om olmas meiden galaktikas.

Päiči Päiväižes, tähthad nägudas öližel taivhal čokkoimikš erazvuiččenke loštabusenke, niiden sijaduz näguse kaikenaigaižeks toine toižhe rindataden. Erištadas tähthid strukturan i himižen mülündan mödhe. Mugomad parametrad kut raduis, mass, vauktusenmär — erigoittas kümnihe kerdha märpordhas toižel tähthal toižespäi. Tähthad sätas kogodusid i galaktikoid gravitacijan painudel.

Homaičendad

Irdkosketused

Tähtaztaivhan kart astronet.ru-saital. (ven.) (angl.)

Tähtaz Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.