Avaita pämenü

Rimalaine imperii (latin.: Imperium Romanum, amuižgrek.: Βασιλεία τῶν Ῥωμαίων Basileja tōn Rōmajōn) oli Amuižen Riman valdkundan form Riman tazovaldkundan jäl'ghe. Oli olmas vll 27 e.m.e. — 395 m.e., sid' čihozi Päivnouzmaižhe (vhesai 476) i Päivlaskmaižhe (oli vhesai 1453) Rimalaižihe imperijoihe. Üks'jäine valdkund istorijas, kudamban randpol' mülüti Keskmeren randištod täuzin.

Rimalaine imperii
Imperium Romanum (latin.)
Βασιλεία τῶν Ῥωμαίων (amuižgrek.)
Tehtud 27 e.m.e.
Hajenu 395 m.e.
 Valdkundznam
Vexilloid of the Roman Empire.svg
 Flag
Augustus Aureus infobox version.png
Rimalaine imperii Imperium Romanum (latin.) Βασιλεία τῶν Ῥωμαίων (amuižgrek.)
Pälidn Rim
vspäi 330 — Uz' Rim
Eläjiden lugu (117) 60 mln ristitud
Pind 4 790 000 km²
Kel' latinan, amuižgrekan
Ohjanduzform monarhii
Pämehen titul imperator
Jäl'gmäine pämez' Feodosii I Sur'
Religii imperatoran kul't, sid' politeizm
vspäi 330 — hristanuskond
Valüt sestercii (HS)


Imperijan territorii Trajanan ohjandusen al vl 117.

Oktavian Avgust pani imperijan alust da oli sen ezmäižeks imperatoraks. Kaik oli nell' dinastijad principatan aigan (Julijad-Klavdijad, Flavijad, Antoninad, Severad) i kaks' dinastijad dominatan aigan (Konstantinan vai 2nz' Flavijad, Valentinianan-Feodosijan).

Imperii oli äikel'žeks valdkundaks. Kahten kelen tobmuz — latinan kel' päivlaskmas i amuižgrekan kel' päivnouzmas veiba imperijad čihodamižhe aigan mändes. Evropižen civilizacijan amuižed tedopurtked oma kirjutadud molembil nenil kelil. Romanižed rahvahad i niiden keled jäl'gniba imperijan kul'turad.


Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.