Purumašin
Purumašin om lämuzlikutim irdpalandanke. Se kändab vezipurun energijad tulkmen vai puruturbinan labidoižiden radho, sid' värtmuden likundha. Puru tegese eriližes ladimes — katl'as.
Sädand
vajehtaŠotlandijalaine Džeims Uatt sädi ezmäižen levitadud mail'mas purumašinan likujanke värtmudenke vl 1781[1]. Kivihil' oli sen poltuseks. Tegimištkukerdusen zavodind Anglijas om sidodud neche likutimhe.
Vl 1832 saudihe ezmäižen purumašinan Venämas Gerkules-purulaivan täht.
Ümbrikirjutand
vajehtaPurumašinan eriližuseks om se, miše levitandan da ahtištandan izotermižed ciklad tehtas vajehtamatoman tulnuden painuden aigan katl'aspäi. Purumašinan tarbhaižen tegendan koefficient rippub äjiš süišpäi, se om 25% ližaladimita. Pidab kävutada purunülälämbitand, tulnuden veden (sidä kesken boileriš) lämbituz tagapurul, elektrostancijoil — purun andmišt gazturbinoihe, sid' puruturbinoihe. Purun lämuden täuz' kävutand lujeneb TTK:n 60..90 procenthasai, nakuverz' poltust kävutase azjan ližaks.
Voib kävutada min taht poltuseks, turbhaspäi uranhasai.
Kävutand
vajehtaEnde kävutihe purumašinoid purulaivoiš. Edel Tošt mail'man sodad saudihe purulendimid i purutraktorid, ned radoiba normaližešti da judutomašti.
Nügüd'-ki kävutadas puruturbinoid LES:oil (86% elektrust mail'mas), purupall'oid mašiništonsauvomižes, atomlaivoiden ajaimlikutimid, puruvedimid mägirajoniš. Südäipalandlikutimed leviganzihe transportan enambuses 20. voz'sadan augotišes, sikš miše niiden TTK om korktemb znamasižešti, poltuz jokseb iče torvedme i pidab penemb sijad poltusen täht, ei ole vet varaks.