Polonii (Popolonium latinan kelel) om 84nz' himine element himižiden elementoiden periodižes tabludes. Sen sijaduz om kudendestoštkümnendes gruppas (vanhtunuden klassifikacijan mödhe — kudenden gruppan päalagruppas), tabluden kudendes periodas.

Polonijan spektran nägui pala
84
0
6
18
32
18
8
2
Po
208,9824
Polonii

Ühthine ümbrikirjutandRedigeeri

Pol'šanmalaižed himikad Pjer Küri da Marija Sklodovskaja-Küri löuziba ut elementad urankivendos (0,1 mg tonnas) i saiba puhtast polonijad ezmäižen kerdan vl 1898. Polonii om nimitadud Pol'šanman mödhe (latinan kelel: Polonia), se oli Sklodovskaja-Kürin tatanma.

Polonii da kaik sen ühtnendad oma morijad lujas!

Fizižed ičendadRedigeeri

Polonii om pehmed radioaktivine hobedaižvauged metalloid (pol'metall). Kubine klassine kristalline segluz om üks'jäine mugoine elementoiden keskes madalal lämudel, se kändase romboedrižeks +36 C° lämudel.

Atommass — 208,9824. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) — 9,32 g/sm³. Suladandlämuz — 527 K (254 C°). Kehundlämuz — 1235 K (962 C°).

Elemental ei ole stabiližid izotopoid. Tetas 33 ratud izotopad 188..220 atommassanke, i niiden 28 izomärad. Kaikiš hätkembad oma 209Po-izotop 125,2 ± 3,3 vot pol'čihodamižen pordonke, 208Po (T½=2,9 vot) i 210Po (T½=138,37 päiväd).

Himižed ičendadRedigeeri

Metall muigotub il'mas teravas, sädab hapandusid. Muigotandmärad: +6, +5, +4, +2, −2, tobjimalaz +2 i +4.

KävutandRedigeeri

Ottas kävutamižhe polonijad kosmosladimiden energetikas. Polonii-210 om lämän kaikiš effektivižemb purde, lämbitase da sulab ičeze α-radiočihodamižespäi, sikš pidab kaita sidä hahktinas. Polonijan pätegii om Venäma (mail'man tehmižen 98%).

Sadas atomreaktoriš vismutad sädegoiten.

IrdkosketusedRedigeeri