Ph. Petran päjumalanpert'

Ph. Petran päjumalanpert' (latin.: Basilica Sancti Petri, ital.: Basilica di San Pietro) vai Ph. Petran bazilikjumalanpert' om Vatikanan katoline pühäpert', sen keskuzline i kaikiš suremb sauvuz. Sijadase Pühän Petran torgul, sen pühämehen kaum kaičese päjumalanpertiš.

Ph. Petran päjumalanpert' ocseinän polespäi i torg senno vn 2006 kezakus

Pühäpert' om kaikiš järedamb istorine hristianine jumalanpert' mail'mas. Riman rimalaižen papan üks' nelläs sures bazilikjumalanpertišpäi, riman katoližen jumalankodikundan ceremonialine keskuz. Otab ezmäižen sijan Riman seičemen bazilikjumalanpertin nimikirjuteses pühämatknikoiden täht.

Istorii

vajehta

Ezmäine bazilikjumalanpert' oli olmas meiden päividen pühäpertin sijas 11 voz'sadad vspäi 326, panihe sidä mantazole lopuks hudran olendan tagut i sauvomha surembad pühäpertid. Nügüdläine päjumalanpert' om letud cementaspäi i mramoraspäi vll 1506−1626. Suriden mastariden severz'-se pol'vid radoiba sädamha pühäpertid: Bramante, Rafael', Mikel'andželo, Bernini, Maderna.

Päjumalanpertin nügüdläine arhipresviter om Mauro Gambetti vn 2021 uhokuspäi.

Ümbrikirjutand

vajehta

Päjumalanpert' voib mülütada läz 15 tuhad ristituid, niiden ližaks 60 tuhad uskojid torgul päjumalanpertinno. Sauvusen korktuz om 136,6 metrad (lavaspäi kumplon pähäsai), nef om 46,2 m kortte. Pühäpert' om 220 m pitte i 150 m levette.

Pühäpertin sur'kulu südäin om čomitadud elokahašti, Udessündundan aigan arhitekturižed palad oma ühtištudud barokkon elementoidenke. Kaik nell'sadad vižkümne kuvapatshad, vižsadad kolonnad i vižkümne altarid sijadasoiš päjumalanpertiš, kaumusiden äjüz om, čomamahton sädusiden toštmatoi kogoduz. Kapelloiden rivi om sätud päižen nefan molembil polil.

Kaik 11 mln ristituid tuliba pühäpertinnoks vl 2018. Objekt mülüb UNESCO:n Mail'man jäl'gusen nimikirjuteshe vspäi 1984.

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta