Ortodoksižen hristanuskondan jumalankodikund
Ortodoksižen hristanuskondan jumalankodikund (ven.: Православная церковь, grek.: Ορθόδοξη Εκκλησία Orthódoksi Ekklisía) om hristanuskondan kahtenz' surtte konfessii katoližen jumalankodikundan jäl'ghe i koumanz' surtte čuraduz (katolicizman i protestantizman jäl'ghe). Lugetas, miše jumalankodikund sündui läz 33. vot meiden erad Jerusalimas.
Kaik om 225−300 mln uskojid jumalankodikundas mail'madme, enamba kaiked Venämas i Ukrainas. Vepsläižed da venälaižed oma ortodoksižed hristanuskojad tobjimalaz vai alištudas sen jumalankodikundan kul'turale.
Om erižmelid ortodoksoiden i katolikoiden keskes, no vspäi 1980 tehtas Segoitadud jumalantedoližen ortodoksiž-katoližen laudkundan vasttusid tolkun paginha näht kahten jumalankodikundan keskes.
Openduz
vajehtaJumalankodikundan kaikiden palakundoiden üks'jäine pämez' om Iisus Hristos, hot' niiden administrativine ohjastuz om erazvuitte, avtonomine toine toižespäi, i ei ole ühthišt keskust.
Ortodoksižen hristanuskondan jumalankodikundan openduz om Pühä Toštelmaz. Se mülütab necidä jäl'gust: Biblii (Vanh Zavet i Uz' Zavet), Mail'man i erasiden Sijaližiden suimiden märhapanendad, kanonad (apostoloiden, Mail'man i erasiden Sijaližiden suimiden ohjandimiden kogodused), vahvištadud Jumalankodikundal liturgijan tekstad, Pühätatoiden sädused, pühiden elonstarinad, mugažo Jumalankodikundan verod.
Homaičendad
vajehta
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |