Limburgan kel'

Limburgan kel' (ičeze nimitused: Plat [plɑt] «järgeline», Limburgs / Lèmbörgs [ˈlɛmbœʁxs]) om üks' germanižiš, indoevropižiš kelišpäi. Se om limburgalaižiden rahvahankel', pagištas Alamaiden, Bel'gijan i Saksanman palas.

Pagižijoiden lugu om läz 1,3 millionad ristituid (2001). Järedad lidnad kelen levigandusen territorijal: Hasselt (Bel'gii), Maastriht (Alamad), Düssel'dorf (Saksanma). Lugese alaman kelen paginaks Bel'gijas, saksan kelen paginaks Saksanmas, oficialine status om Alamaiš vaiše kuti regionaline kel'. Arealan territorijal Bel'gijas i Alamaiš eläjiden 50..90 % kävutadas limburgan kel't muupäiväližes besedoičendas.

Kelen levitadud nimituz libub Limburg-lidnan (limburgaks Laeboer ['læ:buʁ]) da sen grafkundan nimespäi. Limburgan kirjkel' om latinan kirjamišton pohjal. Šingotadud tonsistem om keles, ümbärdajiden keliden erineden. Ei ole ni amušt kirjverod kelel, ni ühthišt orfografijad. Valdkundröunad ei telustand kelenkandajiden ičekeskeižele el'gendusele.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.