Koivunvuiččed
| Koivunvuiččed | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Raudkoiv (Bétula péndula) | ||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||
|
||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||
| Betulaceae Gray (1821) | ||||||||||
| Areal | ||||||||||
 | ||||||||||
| Koivunvuiččiden leviganduz | ||||||||||
|
Koivunvuiččed (latin.: Betulaceae) om puiden i penzhiden sugukund Bukpuänikoižed-kundaspäi.
Augotižlibund vajehta
Koivunvuiččed libuiba melpordon lopus (läz 70 mln vozid tagaz) nügüdläižen Kitain territorijan keskuzpalas. Sil aigal Keskmeren klimatan toižend oli siš amuižen Tetis-meren lähembusen tagut. Tähäsai sugukundan kaik kuz' heimod i niiden 52 erikod oma londuseližed sen rajonan täht, äjad oma endemižed. Lugetas, miše kaik kuz' heimod saiba ičeze todesižid pirdoid täuzin oligocenan aigan. Löutihe kaikiden heimoiden organižid kaivatusid päiči ostriopsisas, datiruihe niid 20 mln vozid vai sen amuižemb.
Leviganduz vajehta
Heimon kazmused oma levitadud Pohjoižes mapoliškos päpaloin (Evrazii i Pohjoižamerik), sen venos i subarktižes vöiš. Erased erikod kazdas Suvižes mapoliškos (Suviamerik i sen Andad).
Klassifikacii vajehta
Kaik om 234 eläbad erikod kudes heimos:
- Betuloideae-alasugukund
- Coryloideae-alasugukund
- Carpinus — Grab
- Corylis — Pähkimpu
- Ostrya (ühesa erikod)
- Ostryopsis — Ostriopsis (kaks' erikod)
Niiden ližaks om löutud kaivatusikš erikoid neniš kadonuziš heimoiš:
- †Asterocarpinus
- †Coryloides (üks' erik)
- †Cranea
- †Kardiasperma (üks' erik)
- †Palaeocarpinus
Homaičendad vajehta
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |