Käbuhein

Hernehhein (Prunella vulgaris) Estinman lodehes, käbuheinän tipine erik

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund:	Lamiales
Sugukund:	Lamiaceae
Heim:	Käbuhein

Latinankel'ne nimi

Prunélla L., 1753

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 32380

NCBI 39176

Käbuhein (latin.: Prunella) om heinäsižiden kazmusiden heim Lamiaceae-sugukundaspäi. Heim mülütab kahesa erikod da niiden viž gibridad.

Leviganduz

Erikoiden tobj pala kazvab Evropas, Azijas, Pohjoižamerikas, mugažo Afrikan pohjoižes.

Levigandeb pustolänil, sädab žomid teravas. Kul'turine käbuhein äikerdoičese semnil, kevädel i sügüzel — kazmusen jagamižel.

Ümbrikirjutand

Käbuhein sase 60 santimetrhasai kortte, seikh om püštoiged. Lehtesed oma höunhenvuiččed. Purpurižed vai vauktad änikod ühtenzoittas tähkanvuiččeks änikuseks.

Kävutand

Ištutadas čomitamha miksborderoid, klumbid, al'pinarijoid. Lipkaižiden erasiden erikoiden (oz., Coleophora albitarsella) gaved'madod sötlesoiš käbuheinäl.

Zelläd käbuheinäspäi kuctas antiseptižid da antibakterialižid tegendoid. Kävutadas preparatoid morindad sömäl vaste. Pohjoižamerikan lodehližen randišton indejalaižed otiba käbuheinän südäivet čapatesiden, ajatišiden (bul'kuiden) i palatusiden spravitandan täht. Rahvahaline kitajine medicin tegeb tervehtandjomad.

Erikod da gibridad

Koumetoštkümnendes erikospäi da gibridaspäi kaks' mecerikod kazdas Venäman evropižes palas — hernehhein i järedänikoine käbuhein.

Erikod

Prunella albanica
Prunella cretensis
Prunella grandiflora — Järedänikoine käbuhein
Prunella hyssopifolia
Prunella laciniata
Prunella orientalis
Prunella prunelliformis
Prunella vulgaris — Hernehhein, heimon tipine erik

Gibridad

Prunella × bicolor (P. grandiflora × P. laciniata)
Prunella × codinae (P. hyssopifolia × P. laciniata)
Prunella × gentianifolia (P. hyssopifolia × P. vulgaris)
Prunella × intermedia (P. laciniata × P. vulgaris)
Prunella × surrecta (P. grandiflora × P. vulgaris)

Kacu mugažo

Käbu (biologii)