Käbuhein
| Käbuhein | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Hernehhein (Prunella vulgaris) Estinman lodehes, käbuheinän tipine erik | ||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||
| Prunélla L., 1753 | ||||||||||||
|
Käbuhein (latin.: Prunella) om heinäsižiden kazmusiden heim Lamiaceae-sugukundaspäi. Heim mülütab kahesa erikod da niiden viž gibridad.
Leviganduz vajehta
Erikoiden tobj pala kazvab Evropas, Azijas, Pohjoižamerikas, mugažo Afrikan pohjoižes.
Levigandeb pustolänil, sädab žomid teravas. Kul'turine käbuhein äikerdoičese semnil, kevädel i sügüzel — kazmusen jagamižel.
Ümbrikirjutand vajehta
Käbuhein sase 60 santimetrhasai kortte, seikh om püštoiged. Lehtesed oma höunhenvuiččed. Purpurižed vai vauktad änikod ühtenzoittas tähkanvuiččeks änikuseks.
Kävutand vajehta
Ištutadas čomitamha miksborderoid, klumbid, al'pinarijoid. Lipkaižiden erasiden erikoiden (oz., Coleophora albitarsella) gaved'madod sötlesoiš käbuheinäl.
Zelläd käbuheinäspäi kuctas antiseptižid da antibakterialižid tegendoid. Kävutadas preparatoid morindad sömäl vaste. Pohjoižamerikan lodehližen randišton indejalaižed otiba käbuheinän südäivet čapatesiden, ajatišiden (bul'kuiden) i palatusiden spravitandan täht. Rahvahaline kitajine medicin tegeb tervehtandjomad.
Erikod da gibridad vajehta
Koumetoštkümnendes erikospäi da gibridaspäi kaks' mecerikod kazdas Venäman evropižes palas — hernehhein i järedänikoine käbuhein.
- Erikod
- Prunella albanica
- Prunella cretensis
- Prunella grandiflora — Järedänikoine käbuhein
- Prunella hyssopifolia
- Prunella laciniata
- Prunella orientalis
- Prunella prunelliformis
- Prunella vulgaris — Hernehhein, heimon tipine erik
- Gibridad
- Prunella × bicolor (P. grandiflora × P. laciniata)
- Prunella × codinae (P. hyssopifolia × P. laciniata)
- Prunella × gentianifolia (P. hyssopifolia × P. vulgaris)
- Prunella × intermedia (P. laciniata × P. vulgaris)
- Prunella × surrecta (P. grandiflora × P. vulgaris)