Joudjuden kuvapatsaz

Joudjuden kuvapatsaz (angl.: Statue of Liberty) vai Joudjuden muštpacaz om arhitekturine muštnik neoklassicizman stiliš. Seižub AÜV:oiden pohjoižpäivnouzmas, Joudjuden sarel, Nju Jorkan üks' mel'heižtahoišpäi. Sen täuz' nimituz om Vauktastai mail'mad joudjuz (angl.: Liberty Enlightening the World). Kuvapatshan kogonaine korktuz om 93 metrad.

Joudjuden sar' sijadase Nju Jorkan Üläkaras, läz koumes kilometrad suvipäivlaskmha Manhetten-saren suviagjaspäi. Joudjuden saren territorii om federaližen ohjastusen al.

AÜV:oiden rahvahaline muštnik vn 1924 redukuspäi. Mülüb UNESCO:n Mail'man jäl'gushe vspäi 1984. Kuvapatshan toine funkcii om majak laivoiden täht, kahtenz' kortte AÜV:oiš.

Muzei kuvapatshan istorijas om sen alusen südäimes. Kaclendparangod om muštnikan päs. Voib sadas muzejha i parangoihesai pordhidme vai liftan abul.

SauvomineRedaktiruida

Joudjuden muštnik om saudud hüvädtegijoiden aigtegoiden i rahvahan rahoišpäi. Kuvapatshan arhitektor om Güstav Eifel', skul'ptor — Frederik Ogüst Bartol'di.

Kuvapatshan käzi tervačunke oli sätud eziauguižešti lahjaks AÜV:oile Francijaspäi vn 1876 Mail'man ozutelendan täht Filadel'fijas i valdkundan sadavoččen jubilejan oiktastuseks, projektan kuvad oliba ozutadud Nju Jorkas mugažo. Radod kaiken kuvapatshan sädamižes tuliba lophu Francijas vl 1884, sid' jagoihe muštnikad da vedihe ujuden valdmeren kal't sauvomižen sijannoks. Om saudud kaikenaigaižel sijal vozil 1885 (5. eloku) — 1886 (22. sulaku), amerikaižel betonalusel.

HomaičendadRedaktiruida



  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.