Jüguavto

Jüguavto om avto, kudamb om märitud jügun vedandale pulläs vai platformal. Jügutehnik sädase jüguavtoiden alusel. Päpalad oma likutim, varmed ram šassil, kabin.

«Daimler-Lastwagen» (1896), üks' ezmäižiš jüguavtoišpäi

Ümbrikirjutand

Nened jüguavton toižendad oma olmas: kebn jüguavto (mul'tistop, pikap) i furgon, specialižed jüguavtod, ližavedamanke, avtojonuz (fur). Erased sured specialižed avtod kävutasoiš vaiše teiden irdpolel.

Komponuind voib olda erazvuitte: kabin likutimen päl, kapotine vai pol'kapotine; värtmuziden lugu (2..5 da sen enamba), mehanine vai avtomatine ajaimden konorüt, likutimen poltuz (benzin, dizel', gaz, gibridine, elektruz). Ühthižiden teiden jüguavton jügutoitmižvoind sase 20..25 tonnhasai. Jagadas jügutoitmižvoindan mödhe: pened furgonad madalanke jügutoitmižen korktusenke (kaikiš enamba levitadud jüguavton toižend, gidroliftanke erasti), jügun vähemb mi koume tonnad, 3..5 tonnad, enamba mi viž tonnad, avtojonused (Avstralii, 105 tonnhasai nelläs-vides ližavedamas).

Istorii

Ezmäine mail'mas jüguavto südäipalandlikutimenke om tehtud Saksanmas Gotlib Daimleran edheotandal vl 1896. Ezmäine jüguavto dizel'likutimenke om sätud Karl Bencan kompanijal vl 1923. Pästtihe massižikš jüguavtoid-furgonid elektriženke ajaimenke AÜV:oiš 1920-nzil vozil.

Kacu mugažo

Homaičendad

Jüguavto Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.