Harag
| Harag | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Harag | ||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Pica pica (Linnaeus, 1758) | ||||||||||||||
| Areal | ||||||||||||||
 | ||||||||||||||
| Haragan 11 alaerikon leviganduz: Pica p. pica, | ||||||||||||||
|
Harag (latin.: Pica pica), mugažo Järgeline harag vai Evrazijalaine harag, om levitadud evrazijalaine lind. Mülütadas Kroikoinvuiččed-sugukundha, sen Harag-heimon üks' koumes erikospäi.
Ümbrikirjutand vajehta
Eläb Evrazijas i Afrikan pohjoižes, venon i subtropižen voiš, om kezalinduks Skandinavijas. Eländtahod oma mecan sarikod, puištod, sadud, sijadasoiš läz ristitud pertištod paksus. Haragad ei navedigoi tihedad mecad.
Ižačun i emäčun irdpol'ne nägu om ühtejitte, no ižačun keskmäine veduz (233 g) om enamba mi emäčun (203 grammad). Haragan hibjan piduz oleleb 51 sm händanke, händ om pidemb mi hibj, suugiden maihutuzkeskust sase 90 santimetrhasai. Höunhišt om mustvauged. Lendand om lainhenvuitte planirui. Kačatadas besedoites toine toiženke vai ku homaičiba grazijad varust. Pajatadas hilläšti vedatamha partnöran tarkust.
Äikerdoičend vajehta
Elädas paroil. Valitas partnörad elon ezmäižel vodel, kandustaškatas kahtendel vodel, pezoiteldas koumandel vodel. Tehtas severz'-se šurunvuiččid pezoid kuiviš raguzišpäi, lapttulendanke, no munind om vaiše ühtes pezas. Emäč munib 5..8 munad sulakus, sen jäl'ghe haudub niid 17..18 päivest.
Haragha sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed vajehta
Muštatišed vajehta
- Oza om ku haragan peza. (ei ole kaikenaigaine)
- Ozaiteled haragole, a painad varišale.
- Saupta su, a se harag suhu lendab.
Ozoitez vajehta
- Must, kut nogi, vauged, kut lumi, hüppib, kut bes, pajatab, kut pap'. (harag)
Haragha sidodud vepsän tärtused vajehta
- Haraganpašoi — navedii hohotada naine.
- Haragansu — avoinsu.
Kacu mugažo vajehta
Homaičendad vajehta
| Harag Vikiaitas |