Isaijan kirj (evr.: יְשַׁעְיָהוּ Iešaja, grek.: Ἠσαΐας Hsaias, latin.: Isaiae, ven.: Книга пророка Исаии) om evrejan Tanah-biblijan kirj Neviim-jagusespäi i hristanuskondan 23. Vanhan Zavetan kirj.

Isaijan nägund Vavilonan murenduses (Is. 13:1-22). Francižen Güstav Dore-pirdajan gravür Doré's English Bible-kirjas, 1866.

Kirj kogoneb 66 jagusespäi. Originalan 1−39 jagused oma sätud Isaija-endustajal 8. voz'sadan EME lopus. Jagused 40−66 mainitadas 6.-5. voz'sadoiden aigtegoiš.

Kirjan südäiolend om Isaijan pühäpaginad, niiden järgenduz om sistematine, eile aigan mödhe. Ezmäine pala (jagused 1−39) starinoičeb vigoiš, toine pala (jagused 40−66) tüništab Izrailin rahvast edel tulijad vaviloništ plenad.

Homaičendad

vajehta





  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.