Elefantanvuiččed

(Oigetud lehtpolelpäi Elefant)
Elefantanvuiččed
Elefantanvuiččed
Afrikanine elefant
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Imetaiživatad (Mammalia)
Heimkund: Hobodakahad (Proboscidea)
Sugukund: Elefantanvuiččed (Elephantidae)
Heim: Loxodonta
Elephas
Latinankel'ne nimi
Elephantidae (Gray, 1821)
Areal
Image


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 584935
NCBI 9780

Elefantanvuiččed, vai Slonanvuiččed (latinan kelel: Elephantidae, venäkelel: Слоновые) oma imetaiživatad, Hobodakahad-heimkundan sugukund. Nügüd'aigan neche sugukundha mülütadas kaikiš järedambid Man kuivuses imetaiživatoid.

Ümbrikirjutand

vajehta

Elefantad elädas Afrikas, mugažo Suvižes i Suvipäivnouzmaižes Azijas. Londuseližed zonad oma savann da tropine mec.

Elefantal om kaks' kazvanuzid ülälöugluspäi hambazkulud vai ei ole niid. Erašti elefantad valadas redul kaičemha ičtaze parazitoid-gavedid vaste, sikš miše redu kuivab kor'he. Kaikuččen kerdan jaugan laskemižen aigan razvan pöluz labotase elefantan labajaugan keskuses, muga hänen tügen pind levigandeb. Täuz'kaznuden živatan veduz om 7,5 tonnhasai, kazv — 3,5 metrhasai.

Elefantad oma socialižed živatad, hö mändas joukuil. Emäčud poigidenke keratas ičheze joukhu mahtavan emäčunke päživataks. Ižačud kogotas ičheze, eriližhe joukhu. Ku emäčuiden joukus om hot' üks' olii kärbas emäč, ka otnu vägestust toriden aigan täuz'kaznu ižač voib aigaks ühteta joukhu. Se om kaikiš vägekahamb ižač tobjimalaz.

Miše elefantad jäižiba henghe tulijan aigan-ki, ka kirjutihe nenid živatoid Rahvahidenkeskeižhe Rusttha kirjha, sikš miše mecatas hambazkuluid samha. Löutud hambazkuluišpäi tehtas čomitesid da ottas leiktamha tegesid. Vaiše löuta om jüged azj, sikš miše dikobrazad södas niid ičeze minerališt näl'gad sambutamha.

Elefantanvuiččiden korvad oma sanktan juridenke da hoikan röunanke. Äiluguižed soned — kapillärad — läbitadas korvid. Niiden sur' pind abutab heitta organizman lämut effektivižikš, maihutamine korvil lujeneb mugošt effektad. Afrikanižed elefantad elädas räkembiš tahoiš, mi indižed, necišpäi heiden korvad oma suremb[1].

Elefantanvuiččed kuldas hüvin madalid paksuzid ani infrakulundhasai, no heiden kulemižen kaikiš lujemb mujandmär om läz 1 kHc paksudel.

Kommunikacii

vajehta

Taktil'ne kontakt (mujegiš) om znamasine kommunikacijan aspekt elefantanvuiččil. Živatad sätas tervhen toine toižele hobodoil silitaden vai kabarten niil. Emäelefantan da elefantanpoigaižen likundan aigan emäč kosketeleb poigašt hobodal, jaugoil vai händal sihe kacten, kus hän om.

Intellektan tazopind

vajehta

Elefantanvuiččed tundištadas ičtaze zerklon kuvastuses, ani kuti erased oblezjanad da del'finad. Mugoine azj lugetas ičtaztuntken znamaks. Kazvatud stajas indižen elefantan emäčun tedoiduz ozuti, miše nened živatad mahttas panda muštho da erištada äjid kuviden paroid i erasid kulundan paroid. Voden mändes toštmižtest ozuti hüvid satusid möst, se vahvištoiti: pit'k mušt om olmas elefantoil. Mugažo heil om mahtusid muštta ičeze kanzanjoukun sijadust. Om vähä otajid kävutamha instrumentid živatoid, ka elefantanvuiččed oma mugomad. Indižen elefantan kaclend löuzi, miše hän löb kärbhaižid barbal. Elefantad mahttas säta instrumentid hondomb mi šimpanze.

Mujudas-ik elefantanvuiččed lujid emocijoid, ka tedoidajad ei tulend ühthe mel'he. Voib kacta surmha sidotud veroid. Sen ližaks, elefantad ozutadas mel'hetartust ičeze erikon pämall'oihe da hambazkuluihe, eskai verhan rodun. Ku elefant koleb vai om jo kolnu, ka se vedab hänen da toižiden kanzjoukuiden tarkust.

 
Indižed elefantad, Moskv

Kaik elefantad södas lehtesid, erazvuiččiden puiden ploduid da kor't. Heinkazmused juridenke todas heile mineraloid.

Londuses elefantoiden sönd om elämižen regionha sidodud. Ozutesikš, eläjad Indijan suves elefantad navettäs märehtida fikusan lehtišton. Eläjad Zimbabves elefantad södas ani toižid kazmusid. Mugažo elefantad vajehtadas söndan purtkid kuivaigpordho vai vihmsezonha kactes.

Heinkazmused da kuivatud hein oma kodikoittud elefantoiden päsöm. Erazvuiččed magedad plodud (jablokad, bananad) oma elefantoiden navettüd jagolounaks. Maploduiden keskes morkofk om mel'he. Mugažo navettäs paštatesid da leibid. Elefantad navettäs kanfetoid, kut ristit-ki, i niiden sömižen jäl'ghe ülämäras viga tervhudes mugažo tuleb elefantoihe. Živat kamadub, käveleb pidust' aidvered, haileb tulijoid varastaden.

Ühtel päiväl joudai elefant söb läz 300 kg nepsoid lehtesid da heinäd. Aidoidud elefant söb läz 30 kg kuivatud heinäd, 10 kg maploduid da 10 kg leibäd päiveses. Täuz'kaznu živat job 100-300 litrad vet ühtes päiväs il'man lämudehe kacten.

Kontaktad ristituidenke

vajehta

Kodikoičend

vajehta

Indižed elefantad kodikoičese hüvin. Nügüd'aigan ei ole verod kodikoitta afrikanižid elefantoid. Kacmata dressiruindan voimushe, erašti registriruidas elefantan londan ristithu statjoid.

Elefantoid kävutadas likkuimeks jügedas läbitamha tahondas, mecanvarhapanendan i jügutoitandan radoiden aigan, mecadamha tigrid i leopardid (vaiše kodikoittud aigaližes lapsessai elefantoid; mecnikad išttas rachal), mugažo cirklaval.

Elefantad sodan täht

vajehta

Eziauguižin elefantoid kodikoittihe i kävutaškanzihe sodan täht Indijas. Arni sigä Makedonijalaižen Aleksandran sodaväged vastsiba toraelefantoid. Möhemba elefantad ühtniba Aleksandran sodavägihe. Živatoid kävutihe ellinistižiš valdkundoiš. Toran aigan elefantad sättuiba pöl'gästoitmaha mugošt vihankandajad päpaloin, kudamb ei olend tenu elefantoiden tabas. Elefantoiš el'gentai vihalaine voi vastustada heile satusekahas. Toran aigan elefantad segoitiba kebnas ičeze mehid vihankandajidenke.

Klassifikacii

vajehta

Om koume nügüd'aigašt erikod elefantanvuiččiden sugukundas. Nenid erikoid mülütadas kahthe suguhu. Völ oli olmas severz' amuižid kolnuzid lophu suguid:

Kividunuded elefantanvuiččed ozutadas, miše hö eliba aigaližes miocenaspäi.

Kacu mugažo

vajehta

Homaičendad

vajehta
  1. Narasimhan, A. Why do elephants have big ear flaps? (Mikš elefantoil levedad korvan polad oma?) Indian Academy of Sciences. July 2008. Lpp. 638-647. (angl.)

Irdkosketused

vajehta