Bod'ug

Bod'ug
Bod'ug änikoičeškandeb Anglijan pohjoižes, Sur' Britanii
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida) Kund: Astränikoižed (Asterales) Sugukund: Puzuänikoižed (Asteraceae) Heim: Bod'ug (heim) (Cirsium) Erik: Bod'ug
Latinankel'ne nimi
Círsium vulgáre (Savi) Ten., 1836
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 36428 NCBI 92907

Bod'ug (latin.: Cirsium vulgare), vai Järgeline bod'ug, om kaks'vozne heinäsine kazmuz Puzuänikoižed-sugukundaspäi, rujohein.

Leviganduz

Erik libub koumes territorijaspäi: pohjoižhe Evropan 66°-parallelišpäi tobjimalaz, Päivlaskmaine Azii i Kavkaz, Afrikan lodehen Atlas-mägiden pautked. Invazivine erik Sibirin suves i Keskuzazijas, Sahalin-sarel, Pohjoižamerikas, Afrikan päpalas i Avstralijas.

Kazmuz navedib pustolänid, mecanröunoid, teverid, rovid, rujon tacindan sijid.

Ümbrikirjutand

Bod'ugan jur' om kaid värtmenvuitte. Se sädab jur'lehtesid ezmäižel vodel. Sarakoikaz seikh kazvab pol'tošt metrhasai kahtendel vodel, se om püštoiged, karvakaz, tahkasine. Lancetan forman palakahad lehtesed čereduišoiš, niiden röun om ogakaz. Alahaižed lehtesed oma 15..25 sm pitte, ülähän lühüdamb. Lehtesen pindad oma kattud henoil ogahil.

Änikod oma ruskedvauvhad vai babarmmujun, torvikahad i kaks'suguižed, ühtejiččed formal. Änikused oma puzud-šurud vidhe santimetrhasai, sijadasoiš üksin seikhen ülähäs. Änikoičend jätkustub heinkuspäi sügüz'kuhusai. Plodud oma semniden pit'kahkod puzud 4..5 mm pitte. Semned oma vauktanke pehmdanke hahlanke, küpsnedas heinkus-kül'mkus i letas tulleinke.

Kävutand

Voib otta sömäks bod'ugan norid vezoid i änikusiden pohjoid. Medenkandai kazmuz.