Zolotuhhein (heim)

Zolotuhhein

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund:	Mal'pigiiänikoižed (Malpighiales)
Sugukund:	Zolotuhheinižed (Violaceae)
Heim:	Zolotuhhein

Latinankel'ne nimi

Víola L. (1753)

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 22030

NCBI 13757

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Zolotuhhein (latin.: Viola) om üks'voččiden i äivoččiden änikoičijoiden kazmusiden heim Zolotuhheinižed-sugukundaspäi. Heim kogoneb läz 500 erikoišpäi, sätihe äivoččiden sortuiden sadoid.

Leviganduz

Heimon erikod kazdas mail'madme venos vös i mägiden pautkil. Erikoiden koncentracii om Pohjoižamerikas, Andiden pautkil (pol'penzhad) i Japonijas. Om endemikoid Brazilijas, Suviafrikas, Avstralijas i Udes Zelandijas. Voib löuta läz 20 erikod Venäman evropižen palan londuses.

Ümbrikirjutand

Heinäsižed kazmused päpaloin. Ištutadas saduihe dekorativižeks kazmuseks hajun i irdnägun tagut.

Lehtesed kogonaižed vai höunhesiž-palakahad. Änikod oma üks'jäižed kaks'suguižed, ruskedsinižen, pakuižen, vauktan ližamujun vai kirjavad (erazvuiččed mujul). Viž pölükäd änikos lühüdoižidenke nitidenke, pölükäd kazdas kinktas petkloiženke. Plod om konorüt vauktušsemnidenke, avaidase sauboil.

Valitud erikod

Viola arvensis — Pöudzolotuhhein
Viola canadiensis — Kanadine zolotuhhein
Viola canina — Koiran zolotuhhein
Viola mirabilis — Čudokaz zolotuhhein
Viola odorata — Hajukaz zolotuhhein, heimon tipine erik.
Viola palustris — Sozolotuhhein
Viola persicifolia — Persiklehtesine zolotuhhein
Viola riviniana — Riviniusan zolotuhhein
Viola tricolor — Zolotuhhein (erik)

Kacu mugažo

Al'pine zolotuhhein (Cyclamen)

Homaičendad

Zolotuhhein (heim) Vikiaitas