Vihm

Vihm om atmosferižed sadeged, kudambad langetas pil'višpäi nozoluden tippuiden formal.

Vihmub

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Toižendad

Luja vihm nimitase valegeks, lühüdaigaine vihm om kuro vai vihmkuro. Oleskeleb samaldusenke (ozon sädase) vai ei. Ku pen' sügüzline vihm jätktase hätken, ka pagištas, miše sipsitab vihmda, himotab, pilskutab, čidäb, čimerdab, čipitab vihmda, čibaidoitab, vihmub henošti, hoikaižel vihmub, sumegel ajab vai sumotab. Kändai jäks vihm pakaižen aigan — jäine vihm.

Harakteristik

Vihman tippuiden suruz oleleb 0,1..6 mm (sipsitajan vihman 0,5 mm de sen henomba), ned lanktas 2..9 metrad sekundpigusenke surudehe kacten. Järgeližen vihman muiktuzmär (pH) om 5,6.

Ku päiväine paštab vihman lendajid tippuid, ka voib nähta jumalanbembel't märitud arvoimižiš. Vihman pit'k olmatomuz vedab kuivaigale. Eländpunktoiden pind om kattud i umbištadud sadegid vaste, ka saudas erišt valegkanalizacijad päzumha sur'vezišpäi.

Muiged vihm

Vihman muiktusenmär voib olda alemba himižen tegimišton, metallurgijan da toižen industrijan čudegiden tagut, konz rikin i azotan hapandused mülüdas čudegihe. Ned vedas erazvuiččiden lujiden muiktusiden sädandale, se poleneb vihmoiden muiktusenmärad.

Muiktad vihmad oma regionaline problem, paneb jändusid čudegišpäi vihmaks severziš-se kümniš kilometrid tegimišpäi raduisanke. Ku veden muiktuzmär pH 5,5, ka vezišton pohjan ližakahad bakterijad pölištudas. Konz muiktusenmär sase pH 4,5 znamoičendad, ka kaik kala surmičese, mugažo mavezižiden živatoiden da gavediden tobj pala.

Vihmha sidodud vepsän muštatišed

• Keväz'vihm kazvatab, sügüz'vihm kadotab.
• Märg vihmad ei varaida.
• Päivnouzm ei heita tullein puhundad, kuni ei vihmu; ak ei heita lajindad, kuni ei itke.
• Vihmub — ka ed kel'dä, i vihmda ed käske.