Vauktuz

Vauktuz vai Päivänvauktuz om elektromagnitsädegoičendan keskust fizižes optikas, kudambad ristitun sil'm voib nähta.

Ristitun sil'man relätivižen mujandmäran spektraline funkcii päiväližen (rusked kover) i öližen (sinine kover) nägemižen täht

Vauktusen spektraližen diapazonan lühüdlainhine röun om keskust lainhiden 380..400 nm pidusidenke (750..790 THc), pit'klainhine röun om keskust 760..780 nm pidusidenke (385..395 THc). Järgeližes elos el'getas vauktuseks mittušt taht optišt sädegoičendad, sid' infrarusked i ul'traruskedsinine sädegoičendad mülüdas vauktushe mugažo.

Optik om fizikan jaguz vauktusen tedoiduses.

Kaikiš znamasižemb vauktusen harakteristik om muju. Voib otta päivänvauktust elektromagnitižeks lainheks, sen levigandusen piguz om kaikenaigaine vakuumas, vai otta fotoniden valuks, niil henegil om parametroid: märitud energii, impul's, ičeze impul'skuro, noläine mass (ende ližatihe «likumatomudes»). Vauktusen piguz vakuumas lugese 299 792 458 m/s tarkoikti. Vauktusen katkaiduz i/vai kuvahaine oma ümbrištoiden röunal. Vauktuz oleleb polärizuidud miččen taht toižen elektromagnitižen lainhen kartte.

Kacu mugažo

• Fotofobii
• Vauktusenfil'tr
• Vauktusenmujandmär
• Vauktustuz
• Vauktuz-pil'vez

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.