Infrarusked sädegoičend

Infrarusked sädegoičend (vauktuz, diapazon) vai infrarusttad lainhed (IR-sädeged) om elektromagnitsädegoičendan toižend, otab spektran keskustad nägujan vauktusen rusttan agjan (lainhen pidusenke λ = 0,74 mkm i paksudenke 430 THc) i mikrolainhižen radiosädegoičendan (λ ~ 1..2 mm, paksuz 300 GHc) keskes.

Sadud infrarusttas diapazonas neiččen i naižen kuva

Infrarusttan diapazonan piduz om luja, ka substancijoiden optižed ičendad voidas vajehtadas znamasižešti infrarusttas sädegoičendas, sidä kesken erinedas niiden-žo ičendoišpäi nägujas sädegoičendas. Objektad pästtas infrarusttoid sädegid lainhiden kaikil pidusil tobjimalaz.

Infrarusked sädegoičend otab kalindlampoiden sädegoičendan tobjad palad, Päiväižen sädegoičendan läz pol't. Erased lazerad pästtas infrarusttoid sädegid. IR-apparatur löudab avarod kävutandad sodatehnikas (oz., metoks raketoiden oigendamižen täht) i civiližes tehnikas (oz., sidon kuidoptižed sistemad). Registriruidas IR-sädegid lämuz- i fotoelektrosandapparatoil, mugažo specialižil fotomaterialil.

Britanine (anglijalaine) Uil'jam Geršel'-astronom avaiži infrarusttad sädegoičendad vl 1800. Hän oli otnus Päiväižen tedoidushe i eci kaclendinstrumentan lämbitusen polendusen mahtust. Tedomez' märiči nägujan spektran erazvuiččid sijid lämänmäričimen abul i löuzi, miše lämuden maksimum sijadase küllästadud rusttan mujun taga, i nägujan katken taga nacein. Muga se statj augoti infrarusttan sädegoičendan tedoidusid.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.