Elektromagnitsädegoičend
Elektromagnitsädegoičend (EMS) vai elektromagnitižed lainhed om levitai avarudes elektromagnitižen kendan perturbacii (olendan vajehtuz). Voib el'geta sidä elektromagnitižeks lainheks vai fotoniden valuks tarbhaižusen mödhe. Harakterizuiše ičeze spektran mülündal edel kaiked.
Elektromagnitine spektr jagase nenikš nimitadud keskustoikš:
- radiolainhed (üläpit'kišpäi zavodiden);
- mikrolainhiden sädegoičend;
- teragercine sädegoičend;
- infrarusked sädegoičend;
- nägui sädegoičend (vauktuz);
- ul'traruskedsinine sädegoičend;
- röntgenine sädegoičend;
- kova sädegoičend (gammasädegoičend).
Elektromagnitine sädegoičend voib levitadas läz kaikiš ümbrištoiš. Vakuum om avaruz substancijoita i absorbirujita vai laskijoita elektromagnitižid lainhid hibjoita, ka EMS levigandeb siš energijan kadoita miččikš taht surikš keskustoikš. Statjoiden rives EM-sädegoičend levitase hüvin täuttud-ki substancijal avarudes, sen aigan sädegoičendan harakter vajehtub paloin.
Homaičendad
vajehta
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |