Uz' alasaksonijan orfografii

Uz' alasaksonijan orfografii (alasaksonijaks Nysassiske Skryvwyse, lüh. NSS) om kaikid alasaksonijan kelen paginoid Germanijas i Alamaiš ühtištamha sätud orfografii.

Uz' orfografii om sätud vozil 2017−2018[1] i jo vodel 2018 Alamaiden alasaksonijankel'ne vikipedii pästi ičeze pälehtpol't sen kävutamiženke. Mugažo Werldspråke-verklehtez pästaškanzi vestid täl orfografijal.[2][3] Vodel 2019 eraz Seborgan (saks.: Suderburg) Die Zeitung-lugendlehtesen kirjutai kävutaškanzi orfografijan.[4] Tugetas orfografijad kelen noriden pagižijoiden keskes Germanijas i Alamaiš, mugažo Suomenmas.[5]

Kirjamed

vajehta

Konsonantad

vajehta

Kluziližed

vajehta
Kirjam Vanhan
saksonijan
än'
Protogermanižed sanad Vahn saksonii Uz' alasaksonijan orfografii SASS (Germanijan pohjoiž-
alasaksonii)
Grünnegsk (Alamaiden pohjoiž-
alasaksonii)
Mönsterlandsk (Germanijan vestföl'sk) Standaard Schriefwieze (tventsk, Alamaiden vestföl'sk) Alamaiden sana Germanijan sana Vepsäks
p p panna
opan
ūp, upp
panne
oapen
up
Pann
apen
up, op
paan, pane
open
op
Pan
uopen
up
panne
oopn
op
pan
open
op
Pfanne
offen
auf
rehtil
avoin
päl
b b beki


berg
beak(e), bekke
vestföl'skas mugažo: biak(e)
berg, barg
Beek


Barg



baarg
Biëk


Biärg
bekke


bearg
beek


berg
Bach


Berg
oja


mägi
t t tīd
tan
fat
tyd
ten
vat
Tiet
laten
Fatt
tied
loaten
vat
Tied
laoten
Fat
tied
loatn
vat
tijd
laten
vat
Zeit
lassen
Fass
aig
pästta
buč
d d + th thiustri
dar
d
düüster
moder
d
düüster
Moder
Raat
duuster
mouder
road
düüster
Moder
Raod
duuster
moder
road
duister
moeder
raad
düster
Mutter
Rat
hämär
mam
nevond
k k kind
brekan

ik
kind
breaken, brekken
ik
Kind
breken

ik
kind
breken

ik
Kind
briäken

ik
keend
brekn

ik
kind
breken

ik
Kind
brechen

ich
laps'
mureta

minä
g g grōni
seggian
slag
gröön
seggen
slag
gröön
seggen
Slag
greun, gruin
zeggen
slag
gröön
ggen
Slag
greun
zegn
slag
groen
zeggen
slag
grün
sagen
Schlag
vihand
sanuda
iškend

Sonorižed

vajehta
Kirjam Vanhan
saksonijan
än'
Protogermanižed sanad Vahn saksonii Uz' alasaksonijan orfografii SASS (Germanijan pohjoiž-
alasaksonii)
Grünnegsk (Alamaiden pohjoiž-
alasaksonii)
Mönsterlandsk (Germanijan vestföl'sk) Standaard Schriefwieze (tventsk, Alamaiden vestföl'sk) Alamaiden sana Germanijan sana Vepsäks
m m miluk
kuman




arm
melk
koamen, kummen
vestföl'skas mugažo: kuamen
arm
Melk
kamen




Arm
melk
komen, kommen



aarm
Miälk, Melk
kuëmen




Arm
melk
komn




aarm
melk
komen




arm
Milch
kommen




Arm
maid
tulda




käzi(varz')
n n + hn hnut



naht
winnan
hlōpan
nut, noat, nöät(e)
vestföl'skas mugažo: nuat
nacht
winnen
loupen
Nutt, Nööt



Nacht
winnen
lopen
neut



nacht
winnen
lopen
Nuët



Nacht
winnen
laupen
not, noot



nacht
winn
loopn
noot



nacht
winnen
lopen
Nuss



Nacht
gewinnen
laufen
pähkim



ö
küksta
joksta
l l + hl hlōpan
līthan
fallan
kald
wal
loupen
lyden
vallen
kold
wal
lopen
lieden
fallen
koolt
Wall
lopen
lieden
valen
ld
waal, wale
laupen
liden
fallen
kolt
Wol
loopn
liedn
valn
koald
wal
lopen
lijden
vallen
koud
wal
laufen
leiden
fallen
kalt
Wall
joksta
läžuda
langeta
vilu
sein
r r + hr hrōpan
rīki
rian
ovar
ropen
ryk
leyren, learen
öäver, oaver
ropen
riek
lehren, lihren
över
roupen
riek
leren
over
ropen
riek
läern
üöwer
roopn
riek
leern, learn
oaver
roepen
rijk
leren
over
rufen
reich
lehren
über
kirkta
bohat
opeta
päliči

Homaičendad

vajehta
  1. Come si scrive in basso sassone? (Kut kirjutadas alasaksonijaks?) / 5. keväz'ku 2018. — Ispeaksaxon.wordpress.com. (ital.)
  2. Werldspråke-verklehtesen sait (wearldsproake.nl).
  3. «De Twentsche Courant Tubantia»-lehtesen nomer 2. keväz'ku 2018. — Twentsetaalbank.nl. (alam.)
  4. «Die Zeitung»-lehtesen ühten nomeran känduz / Suderburg-online.de.
  5. Nysassiske Skryvwyse (Uz' alasaksonijan orfografii). — Skryvwyse.eu.

Irdkosketused

vajehta
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.