Plod (latin.: fructus, grek.: καρπός karpos) om änikon šingotesen lopuline etap, se toižetase kaks'jaižes sugutamižes. Katesemnižiden kazmusiden generativine organ om olmas formiruimha da kaičemha semnid. Plod sädase petkloižen kandoižespäi (todesine plod), sen ühtes änikon toižed palad voidas ühtneda plodun formiruindas — ozutesikš, äniktorv, änikon aluz (vär plod).

Fruktiden plodud

Äjad plodud oma sömižen tarbhaižed produktad, ottas torhudeks samha zellid da mujuid.

Karpologii tedoidab ploduid. Erasiden sortuiden plodud kazdas sugutandata, semnita päpaloin, nimitadas niid partenokarpižikš. Maižandusen sarak ploduiš om ploduidenkazvatand.

ToižendadRedaktiruida

Erištadas nenid ploduiden toižendoid ühthižen nägun mödhe: konorüt, boba, paug, havadoine, pähkim, äipähkmut, pajumuna, äisemnine, jablok, marj i lumarj.

Form da suruzRedaktiruida

Form rippub kazmusen erikospäi i oleleb šurunvuitte, grušanvuitte, cilindrine, spiraline, linzanvuitte, suugikaz, värtmudenvuitte da toižed. Sen ližaks, plodun pind voib olda siled, kauged, ogakaz i karvakaz, kattud vahakerthel.

Kazmusen plodun suruz voib vajehtuda lujas arvoimižihe kacten. Vigna unguiculata-kazmusen plodud-bobad sadas ühthe metrhasai pitte, tikvan i arbuzan plodud voidas kazda surikš mugažo. Heinäsižiden kazmusiden plodud kazdas henod, läz millimetrad surtte.

Kacu mugažoRedaktiruida

HomaičendadRedaktiruida



  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.