Pikš
Pikš | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
Melanogrammus aeglefinus (Linnaeus, 1758) | ||||||||||||||
|
Pikš (latin.: Melanogrammus aeglefinus) om merikala, Pikšad-heimon üks'jäine erik. Mülütadas Tröskižed-sugukundha.
Leviganduz
vajehtaKalan joukud elädas täuzin solavas merivedes (32..33 ‰), Atlantižen valdmeren pohjoižes kontinentiden randanno i Islandijas ümbri, Jävaldmeren Norvegižes meres i Barencan meren suves. Vähäluguine kala Vauktas meres i läz ei ole Baltijan meres reskveden äjüden tagut niiš.
Elädas meren pohjanno i merivetme, 65..650 m süvüzil veden lämudenke +2..+10 C°. Sätas surid joukuid. Nor' pikš eläb merivetme üks'voččehe igähäsai i sötlese penemb mi sada metrad süvüdel, sid' zavodib elonmahtust pohjanno. Kala lähteb kontinentaližen šel'fan irdpolele harvoin.
Ümbrikirjutand
vajehtaHibj om massivine, ellipsan formal, ahtištadud vähän kül'gišpäi. Se om kattud henol cikloidižel somusel, somusuzed venudas toine toižel päl. Ülälöug om edel alalöugud vähän. Su ei ole sur', kazvab alapalas. Kaik om koume sel'gsuugad, om penid keskustoid niiden keskes, i kaks' händanalašt suugad. Pal'clud oma kaikiš suugiš, no ned ei ole ogahikahad. Lateraline pird om täuz'.
Sel'g om muzahahk ruskedsinižen vai sirenižen ližamujunke, kül'ged oma vauvhamb, hobedakahan mujun, pök om maidon kartte vauged vai hobedakaz. Lateraline pird om must. Alemba sidä must vai mustan polhe läip om hibjan joga polel, sijadasoiš rindsuugan i ezmäižen sel'gsuugan keskes.
Sase 100..110 sm pitte surudel, järgeline pikšan piduz om 50..75 santimetrad. Keskmäine veduz om 2..3 kg, no puttas järedambad-ki eričud 9..12 kilogrammhasai vedutte. Rekordine oficialižikš registriruidud pikšan hibjan mass om 16,8 kg. Kala voib eläda 24 vodhesai.
Homaičendad
vajehta
Pikš Vikiaitas |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |