Pedai

Järgeline pedai (Pinus sylvestris blue) Leningradan agjas, vn 2011 eloku

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Kavag'kazmused (Pinophyta)
Klass:	Kavag'kazmused (Pinopsida)
Kund:	Pedaižed (Pinales)
Sugukund:	Pedaižed (Pinaceae)
Heim:	Pedai

Latinankel'ne nimi

Pínus L., 1753

Areal

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 18035

NCBI 3337

Pedai (latin.: Pinus), paginoiš Pihk (mž. kavag'kor'b vai ruga) i Hong (kuiv pedai) om kavag'puiden heim Pedaižed-sugukundaspäi. Kaik om läz 130 erikod mail'mas. Om kaks' alaheimod: Pinus i Strobus.

Ümbrikirjutand

Pu om igähižvihand, täuz' rugad. Jagadas kavag'negloiden lugun polhe vezas: kaks', koume i viž. Lehtesed-neglad oma 5..9 sm pitte. Barboiden i oksiden tüvil ei olele kavaged kuzen barboišpäi erineden. Kaik juirišt sijadase mahusen pindanno, jured oleldas 20 metrhasai pitte.

Sädab mecoid, no voib kazda üks'jäižen-ki. Pedai navedib letemad.

Kävutand

Ottas kävutamižhe pumaterialaks levedali: kogonaižed parded, tehmaha lahkoid, laivoiden i lendimiden paloikš, torhuz cellülozbumagaižen tegimišton täht, kaivuztüged, pakuitez.

Pedajaha sidodud vepsän tärtused

Hong — kuiv pedai.
Hongišt, hongžom — hongasine mec.
Mänd — pedajan pind vai pedajišt sos.
Pedajik, pedajišt, pedaižom — pedajine mec.
Pind — hongasine brusut, kudambaspäi porotadas puzulahkoid.
Solätik — mectunu pedajil soröun.
Somändik — so pedajidenke.

Pedajha sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed

Muštatišed

Kodi — kor'bes, pert' — pedajas, luzikad — luhtas. (kenel ei ole nimidä)

Pedai pit'k om, a oksad lühüdad. (ei kaik ole kebn)

Ozoitez

Mecas koume mechašt, kezal i tal'vel ühted sädod. (hong, kuz' da kadag)

Homaičendad

Pedai Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.