Avaita pämenü

Oktavian August (latin.: Imperātor Caesar Dīvī Fīlius Augustus, surman jäl'ghe Divus Augustus), nimi sündundan jäl'ghe oli Gai Oktavii Furin (latin. Gaius Octavius Thurinus; sünd. 23. sügüz'ku 63 edel m.e., Rim, Riman Tazovaldkund — kol. 19. eloku 14 m.e., Nol-lidn (nüg. läz Napolid), Rimalaine imperii), oli ühtištudud Rimalaižen imperijan sädai da sen ezmäine imperator (vspäi 27 edel m.e. surmhasai), ezmäine videspäi ohjandai Julijoiden-Klavdijoiden dinastijaspäi, sen alusenpanii.

Oktavian August
latin.: Imperator Caesar Divi f. Augustus
Портрет
nimi sündundan jäl'ghe:

latin.: C. Octavius C.f.

radmižen toižend:

politikanmez', sõjaväelane

sündundan dat:

63 edel m.e.[1]

sündundan sijaduz:

Rim, Rooma vabariik[d][2][3][4]

valdkund:

Rooma riik[d]

kolendan dat:

19. eloku 14[5]

kolendan sijaduz:

Nola[d], Rimalaine imperii[2][6][7]

tat:

Gaius Octavius[d]

mam:

Atia[d]

Commons-logo.svg Oktavian August VikiAitas

Vl 44 edel m.e. tegihe Gai Julii Cezarin poigindamaks hänen jäl'gmäižen valdan mödhe, edel sidä-ki oli heimoiš, vunukahan plemännikan. Tuli tobmudehe sodoiden rezul'tataks ičeze vastustajid vaste. Vozil 27-23 edel m.e. keskenzi äjid valdoiktusid ičeleze da sädi «principat» imperatoran kul'tanke (oz., elokun nimi kändihe august:aks), sen aigan Riman Senatan valatoitand politižhe eloho poleni. Augustan ohjandusen aigan Riman territorii leviganzi da mülüti Ispanijan, Egiptan, Iudejan, Galatijan territorijoid, Reinan i Dunain randoid. Ižandusen šingotez, sodareform, provincijoiden otand kävutamižhe vedihe irdpolišt politikad hüvihe satusihe.

Vl 2 edel m.e. sai Tatanman tat-arvnimen (latin.: pater patriae). Jäl'ghetulii — Tiberii Cezar' August, Oktavianan poigindam. Oli nainu koumen kerdan, üks'jäine Julija Vanhemb-tütär sündui kahtes akaspäi.

HomaičendadRedaktiruida