Must variš

Valdkund:	Živatad
Tip:	Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass:	Lindud (Aves)
Heimkund:	Pasklindunvuiččed (Passeriformes)
Sugukund:	Kroikoinvuiččed (Corvidae)
Heim:	Kroikoid (Corvus)
Erik:	Must variš

Latinankel'ne nimi

Corvus corone (Linnaeus, 1758)

Areal

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 559494

NCBI 30422

Must variš (vai Kron'a, latin.: Corvus corone) om levitadud kezalind Kroikoinvuiččed-sugukundaspäi. Mülüb Kroikoid-heimho.

Erikon nimituz libub latinižes corvus-sanaspäi «kroikoi» i amuižgrekan kelen κορώνη-vaihespäi korona «variš».

Leviganduz

Alaerikod:

Corvus corone corone — järgeline must variš,
Corvus corone orientalis — päivnouzmaine must variš.

Järgeline alaerik eläb Evropan päivlaskmaižes i keskuzpalas. Orientalis-alaerik om levitadud Päivnouzmaižes Sibiriš i Edahaižes Päivnouzmas. Om äi gibridoid heiden keskes.

Varišan areal levitase niiden keskes, se lind lugese mustan varišan alaerikoks erasti.

Ümbrikirjutand

Lind om järedamb heimon toižid erikoid. Höunhišton muju harakterizuib mustad varišad, se om must vihandanke i ruskedsiniženke vasthoštanke, vihandomb äjan mi karnišal. N'ok, käpšud i käpšun alah oma mustad. Must muju abutab linduile eläda vilumbiš tahondoiš.

Sur' peza varzišpäi om saudud korktan pun ladval tobjimalaz, mugažo voib sijatas vanhan sauvusen vai pachan ülähäs. Emäč haudub munindan (nell'.. kuz' munad) 17..19 päiväd, sen aigan ižač sötleb händast. Poigaižiden höunhišt kazvab 32..36 päiväd. Edeližen pol'ven poigaižed abutadas sötelta norid poigaižid edel ičeze paran sädandad eskai.

Homaičendad

Must variš Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.