Ustje (Kubenansun rajon)
Ustje (ven.: Устье, mugažo Устье-Кубенское i Устье-Кубинское) om Venäman žilo Vologdan agjan keskuzpalan päivlaskmas. Se om Kubenansun ümbrikon administrativine keskuz da kaikiš suremb eländpunkt.
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2021) | 4,176 ristitud |
Pämez' | Ivan Bikov (reduku 2015—, Иван Быков) |
Telefonkod | +7−81 753-xx-xxx |
Avtokod | 35 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Istorii
vajehtaEländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1570 kuti Ustje-torg. Om rajonan keskuseks sen sädandan aigaspäi vl 1929. Vll 1932−2003 Ustje oli lidnanvuiččen žilon statusanke.
Ustje šingotase asfal'tantegimel. Žilon gazifikacii zavodihe vl 2008. 20. voz'sadan augotišes pästtihe stöklad, pilindmaterialid, klejad, argvoid i savičud žilon edheotandoil, eläjad oliba otnus nenihe pramozloihe: venehiden da toižiden astjoiden sauvomine, mectuz, kalanpüdand, kružavan, sapkoiden i padoiden tehmine.
Geografijan andmused
vajehtaŽilo sijadase rajonan suves, läz Kubenan lanktendan sijad Kubenanjärvhe, jogen oiktal randal päpaloin.
Matkad agjan Vologd-pälidnhasai om 45 kilometrad suvhe orhal vai 70 km avtotedme Sokolan kal't. Lähembaine lidn om Sokol (Suhon-raudtestancijanke) 29 kilometrad suvipäivnouzmha orhal vai 36 km avtotedme.
Tobmuz
vajehtaEdel vn 2022 kezakud žilo oli Ustjanskoje-küläkundan keskuseks. Küläkundan pind oli 1143,06 km² (edel 2016. vot oli 178,86 km² Zadnesel'skoje- i Nikol'skoje-küläkundoita). Kaik 89 eländpunktad oli siš: Ustje-žilo, viž tošt žilod, 83 küläd (niišpäi 55 oma kezakülikš kaikenaigaižeta ristitištota). Niiden ližaks 20 küläd oli edel vn 2020 kül'mkud, ned oma tühjitadud.
Eläjad
vajehtaVn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe žilon eläjiden lugu oli 4 148 ristitud. Vl 2010 kaik 3 875 ristitud elihe žilos. Kaikiš suremb žilon ristitišt oli 4 534 eläjad vl 1989. Vl 1939 heid oli 3913. Vl 2021 kaik 4 785 ristitud elihe küläkundas (4070 rist. vl 2011, 4023 rist. vl 2015, 5063 rist. vl 2016). Ümbrikon ristitišton pol' eläb žilos, kaks' koumandest oli enččes küläkundas.
Ortodoksižen hristanuskondan kuz' pühäpertid[1] oma kaičenus i saudud žilos: Sündun Eläbzdusen (ph. Mikulai-čudonsädajan) päjumalanpert' (om letud vll 1763−1841), nell' jumalanpertid i Mikulai-čudonsädajan časoun'.
Galerei
vajehta-
Sur' kivi Ivan Grazii-carin tulendan Ustjehe muštoks (2011)
-
Sündun Eläbzdusen (Mikulai-čudonsädajan) päjumalanpert', vn 2011 nägu
-
Eländpert' vl 2020 (Ivan Nikuličev-torgovanan pert' istorižikš)
-
Lapsiden čomamahtoiden škol (2011)
-
Ph. Mikulai-čudonsädajan časoun', vn 2011 nägu
Homaičendad
vajehtaIrdkosketused
vajehtaUstje (Kubenansun rajon) Vikiaitas |