Kolpino (ven.: Ко́лпино, suom.: Kolpina / Kolppina) om Venäman lidn da municipaline ühtnik Piterin i sen Kolpinon rajonas suvipäivnouzmas. Vspäi 2011 om Venäman sodahoštusen lidnaks.

Kolpino
Колпино
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2023) 143,914 ristitud
Pind 57,49 km²
Kolpino Колпино
Pämez' Julija Logvinenko
(sulaku 2022—)
Telefonkod +7−812-xxx-xxxx
Avtokod 78, 98, 178, 198
Aigvö UTC+3 (MSK+0)

Istorii

vajehta

Eländpunktan aluz om pandud vl 1722 kuti radnikslabad' pilindmellicanno sauvomha laivoid. Šingotihe laivansauvomižen tegimil. Sai lidnan statusad vl 1912. Vn 1918 9. päiväl semendkud Nevondkundaline tobmuz kävuti azegištod proletariatad vaste ezmäižen kerdan — ambui Ižoran tegimiden radnikoid, kudambad kävuiba sen tobmust vaste.

Kolpino šingotase Ižoran tegimil[1] (energomašiništonsauvomine i suren diametran torved), metallan valamižtegimil (ezitegesed tegimišton äjiden sarakoiden täht), sauvondmaterialiden tegimil (savič, gipsmaterialad, lämuzizoläcii, sauvondpolimerad), söndtavaroiden edheotandoil, avtodetaliden pästandal.

Geografijan andmused

vajehta
 
Lidnan sijaduz rajonan da Piteran kartal

Lidn sijadase Nevanveren alangištos, Ižor-jogen alajoksmusen randoil (ven.: Ижора, Nevan hura ližajogi). Matkad Piterin keskushesai om 35 km lodeheze. Leningradan agjan Tosnon rajonan Tel'manan lidn sijadase ani suvhe lidnaspäi.

Kolpino ühtenzoitase avtobusoil Piterin metrostancijoidenke da Piterin regionan lidnoidenke. «Piter — Moskv»-raudte läbitab lidnad.

Eläjad

vajehta

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 138 979 ristitud, rajonan koume nelländest. Kaik 144 901 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb ristitišt oli 145 tuh. eläjid vll 1991−1992 i 149 156 eläjad vl 2020.

Ortodoksižen hristanuskondan üks'toštkümne pühäpertid[2] oma saudud lidnas: Eläban Eziauguižen Stroican päjumalanpert' (uz', letihe vll 2003−2009), viž jumalanpertid i viž časounäd. Baptizman jumalanpert'[3] i katoline časoun' oma avaitud mugažo.

Ižoran kolledž[4] i Tegimišttehnologijoiden akademii[5] oma lidnan professionaližen opendusen aluzkundoikš.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta
  1. Ižoran tegimiden sait (omz-izhora.ru). (ven.)
  2. Kolpinon pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
  3. Kolpinon baptizman jumalanpertin sait (redchurch.ru). (ven.)
  4. Ižoran kolledžan sait (izhorskiy.college). (ven.)
  5. Tegimišttehnologijoiden akademijan sait (kolpino-sppk.ru). (ven.)

Irdkosketused

vajehta