Karvmarjad

Karvmarjad
Karvmarjad küpsnendan aigan, Šotlandii, Sur' Britanii
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida) Kund: Kivenmurendaiänikoižed (Saxifragales) Sugukund: Karvmarjanvuiččed (Grossulariaceae) Heim: Ribes Erik: Karvmarjad
Latinankel'ne nimi
Ríbes úva-críspa L., 1753
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 504800 NCBI 135518

Karvmarjad (latin.: Ribes uva-crispa) om madal plodpenzaz. Nece om Ríbes-heimon erik, mülüb Karvmarjanvuiččed-sugukundha.

Leviganduz

Kazmuz libub Päivlaskmaižes Evropaspäi i Afrikan pohjoižespäi. Voib vastata meckazmuseks Evropan keskuses i suves, Kavkazal, Keskuzazijas, Afrikan pohjoižes, Pohjoižamerikas.

Kazvab penzhištos mägiden kivipautkil. Ištutadas saduiš, ka lindud todas semnid lähižihe mecoihe, i muga karvmarjad kändasoiš meckazmuseks.

Ümbrikirjutand

Penzaz kazvab 1..1,2 metrhasai kortte. Kor' om muzahahk vai muzabur, koritase, vezoil om hahkan mujun. Barbad oma ogakahad, noril om penid mustoid čokkoimid. Urbad oma karvakahad koričmad. Lehtesed oma kehkrakahad koume-vižlabaižed härmäkod kudhe santimetrhasai pitte, piiženke röunanke. Vihandan vai rusttan polhe änikod kazdas semendkus, 1..3 änikod lehtesen kaimlospäi.

Plodud oma ellipsan vai šurun kartte sonekahad marjad 12..40 mm surtte, oleldas siledad vai karvakahad. Küpsnedas kezakus-elokus. Ehtnüded marjad oleskeldas pakuižen, purpurižen vai vihandan mujun. Mülütadas saharad 13,5 procenthasai.

Kävutand

Ottas sömäks veresid ploduid vai tehtas nenid söndtavaroid: keitiž, tisel', konfetsüdäin, kompot, žele, ližatas vinoihe. Voib kuivata, marinuida marjoid, vai henota i pudotada saharad.

Tetas enamba pol'tošt tuhad karvmarjoiden sortuid, kul'tiviruidas venos vös. Kazmuz alištub gavedijile-travijoile paksus.

Rahvahaline medicin kävutab marjoid substancijoiden vajehtusen palahtelendad i razvdust vaste, utandzelläks, kuti kuzen- i sapinajai abutuz.