Kodihebo
Kodihebo
Kodihebo
Tedoklassifikacii
Valdkund: *
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Imetaiživatad (Mammalia)
Heimkund: Kogonazkabjaižed (Perissodactyla)
Sugukund: Hebonvuiččed (Equidae)
Heim: Hebod (Equus)
Erik: Mechebo (Equus ferus)
Alaerik: Kodihebo
Latinankel'ne nimi
Equus ferus caballus (Linnaeus, 1758)

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS {{{1}}}
NCBI {{{1}}}

Hebo vai Kodihebo (latin.: Equus ferus caballus) om kabjživat. Mülüb Hebonvuiččed-sugukundan üks'jäižhe jänudehe elegil Hebod-heimho, sugukund libub Pohjoižamerikaspäi.

Hebon emäč om kobul vai emähebo, hebon ižač nimitase ižahebo:ks. Hebon poigaine om varz, varzaine. Kazvanu varz om ubeh. Sauvatadud hebo — oreh.

Ippologii tedoidab heboid. Pidadas živatoid hebovodindfermas vai hebonläväs.

KodikoičendRedigeeri

Hebo om kodikoittud ristituil mechebo. Kaikiš amuižembad kodihebon jändused oma löutud Evrazijan stepiš läz Baškirijan Davlekanovo-lidnad, datiruiše 7.-6. voz'sadal EME. Hebol sur' znamoičend om ristituiden civilizacijan istorijas, vaiše voz'sada tagaz nened živatad oliba pätransportaks i maižandusen radvägeks.

Okaidud hebod arktudas teravas da kebnas. Tahondad arktunuziden heboidenke oma mail'man äjiš maiš.

SöteRedigeeri

Hebo om heinänsöi živat. Söb heinän 25..100 kg päiveses omaluižel. Job 30..60 litrad vet päiväs kezaaigan i 20..25 litrad tal'vel, lugumär rippub igäspäi i vedusespäi. Üks' hebo küzub man 2 gektarad sötmižeks.

Hebon söte kogoneb kagraspäi i kuivatud heinäspäi päpaloin, vajehtadas jäl'gmäšt ol'geks erasti. Naprindad vajehtamha kagrad toižel vill'sötkel ei olgoi satusekahad, i vaiše ozr vajehtab kagrad hebon sötmižeks Päivnouzmmas da Suvievropas (Italii, Ispanii, Portugalii).

Heboho sidotud vepsän muštatišed da ozoitesedRedigeeri

MuštatišedRedigeeri

  • Ak da lehm, mužik da hebo.
  • Ala aja hebod kunutal, a aja kagral.
  • Hebo ei ičeze händale polge.
  • Hebod taganpäi, koirad edespäi, ristitud kaikiš polišpäi tarbiž varaita.
  • Hebod ei ole — ka ižandal päd ei ole, a lehmäd ei ole — ka emägal söda ei midä.
  • Hebodme i kormad heinäd andad.
  • Hein ei hebonno kävele.
  • Händaspäi hebod ei voi vall'astada.
  • Ičein hebol keskel redud ei häkoi.
  • Kus hebo astui, ka kabjad tunduba.
  • Lahjoitud hebole suhu ei kactas.
  • Laškal hebol edahaks ed aja.
  • Mitte om hebo, mugoi regi-ki.
  • Pahal radnikal i hebo radol nukkub.
  • Vanh hebo vagod ei travi.
  • Änižen taga hebo koli, a sinai jo händ sus.

OzoitesedRedigeeri

  • Hebo hirnui lidnas, a tägä vall'astuz särahti (jumalanjuru).
  • Pol'hebod, pol'habad (segl).
  • Vellen hebošt ei voi tabata, sizaren laudruzuid ei voi kerata (ahav da taivaz).

Kacu mugažoRedigeeri

HomaičendadRedigeeri



  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.