Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Guahiron kel' (ičeze nimituz: wayuunaiki «vajuu-kel'», isp.: Guajiro) om guahiro-rahvahan kel'. Se om üks' suviamerikan indejižiš kelišpäi, videnz' pagižijoiden mödhe.

Kelen levigandusen kart

Leviganduz

vajehta

Necil kelel pagištas Venesuelan lodehes (179 tuhad vl 1992) i Kolumbijan pohjoižpäivnouzmas (144 tuhad), niiden Guahir-pol'sarel. Pagižijoiden ühthine lugu om 325 tuhad ristituid (1990-nded voded, mamankel'), aravakan kel'kundan pol'. Om Sulii-štatan (Venesuel) ühteks oficialižiš kelišpäi.

Norišton toine kel' om ispanijan kel'. Om monolingvoid pol'saren pohjoižes i keskuzpalas, hö ei mahtkoi pagišta ispanijaks i ei tekoi kirjamid tobjimalaz.

Kaks' paginoiden gruppad:

  • pohjoine (mererandaline, ičeze nimituz: winpumɨin «vezidennoks», isp. arribero)
  • suvine (südäimine, ičeze nimituz: wopumɨin «teidennoks», isp. abajero).

Ümbrikirjutand

vajehta

Kirjkel' on sätud latinan kirjamišton pohjal.

Kelen morfologii om šingotadud, nece om polisintetine kel'. Ei ole adjektivoid, kävutadas statižid verboid niiden sijas. Numeraliden sistem om decimaline.

Homaičendad

vajehta



  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.