Gitar om populärine kaiked mail'madme jändesoit. Sättutoittas kut akkompanine vai soline soit äjižiš muzikaližiš stiliš, ozutesikš blüzas, kantris, flamenkos, rokas da toižiš; i mugažo džazas (harvoin).

Gitaran diapazon
Klassižen gitaran kaks' nägud

Om kaks' gitaran pätoižendad — akustižed da elektrogitarad (no om toižid-ki). Mugažo erinedas niid jäntkiden lugun, korpusan forman, diapazonan, augotižlibundan (valdkundan hamas) mödhe da m. e.

Klassine gitar šingotihe Ispanijas 15. voz'sadal. Nimituz libui amuižgrekan liran kifar-toižendaspäi, sen latinine cithara-nimi kändihe Keskaigan nenikš formikš: kitaire, quitaire, quitarre.

Soiton päpalad oma rezoniruindkorpus, kaglut, konorüt kolkidenke i koume..kuz' jändet. Jäntked kingitadas korpusan alapalan kehkrale iškusele, vätas niil plektran abul.

Homaičendad

vajehta



  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.