Asteroid

Asteroid (amuižgrek.: ἀστεροειδής asteroeidis «tähthan pojav», ἀστήρ astir «tähtaz» + εἶδος eidos «nagu, irdnagu, lad») om Päiväižen sisteman pen' relätivižikš taivhaline hibj, likkub orbitadme Päiväižes ümbri.

Asteroidoiden ühtenzoittud kuva masštabas. Vl 2011 ned oliba, surembaspäi penembale: (4) Vest, (21) Lütecii, (253) Matil'd, (243) Id sen Daktil'-kaimdajanke, (433) Eros, (951) Gaspr, (2867) Šteins, (25143) Itokav

Asteroidad oma penemb znamasižikš mi planetad massan i suruziden mödhe, oma väranke formanke, atmosferata, hot' voib olda kaimdajid. Mülüdas Päiväižen sisteman peniden hibjoiden kategorijha.

Peniden planetoiden keskusen andmusiden mödhe (AÜV), vn 2017 sulakun 1. päiväle löutihe 729 626 pen't hibjad, sidä kesken vl 2016 löutihe 47 034 pen't hibjad. Vn 2017 11. sügüz'kud lugetihe 739 062 objektad andmuzbazas, niiden kesken 496 915 objektad tarkoikti märitud orbitanke i oficialiženke nomeranke, enamba mi 19 tuhad vahvištadud oficialižikš nimenke-ki. Ezimeletadas, miše kaik voib olda 1,1..1,9 mln objektoid enamba mi ühten kilometran surtte Päiväižen sistemas. Nügüd'aigan tetabiden asteroidoiden enambuz om keskitadud asteroidoiden vönes, se sijadase Marsan i Jupiteran orbitoiden keskes.

Toižendad

Klassificiruidas asteroidoid niiden orbitan pirdoiden i kuvastajan päiväižvauktusen nägujan spektran (klassad latinan kirjamenke) mödhe. Kaikiš enamba levitadud asteroidad oma C-klassan, ottas koume nelländest tetabiden keskes, hil'nik enambištub niiden spektras, sid' S-klassan (ola, asteroidoiden 17 %) i M-klassan (metalližed, jättud enambuz).

Asteroidan läz Mad orbit mülüb Man orbitan ellipsha täuzin.

Järgenduz suruden mödhe:

Asteroidoiden diametranke enamba mi D lähevenui N-lugumär

D	100 m	300 m	500 m	1 km	3 km	5 km	10 km	30 km	50 km	100 km	200 km	300 km	500 km	900 km
N	25 000 000	4 000 000	2 000 000	750 000	200 000	90 000	10 000	1100	600	200	30	5	3	1

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.